Pottatreeniä

Suurin osa lapsista oppii potalle 2-3v. välillä. Alle 1-vuotiaanakin se on kyllä mahdollista (ei ehkä täysin kuivaksi). Pottatreenin kanssa ei kannata hätäillä. Lue milloin lapsi on valmis. Joskus lapset vain yhtäkkiä  innostuvat potasta ja oppivat nopeasti kuviksi. Hoputtaa ei kannata. Esimerkin katsominen vanhemmilta lapsilta on usein tehokas. 

Kun mietit, onko lapsesi valmis potalle, mieti näitä (nämä nyt on aika selkeitä):
- Lapsi pysyy kuivana vähintään 2h päivästä tai on kuiva herättyään
- Suolentoiminta on säännöllistä ja ennustettavaa
- Lue kasvojen ilmeitä, asentoja, sanoja
- Lapsi osaa seurata yksinkertaisia suullisia ohjeita
- Lapsi osaa kävellä vessaan ja riisua itsensä
- Lapsella on epämiellyttävä olla märässä vaipassa ja haluaa että se vaihdetaan heti
- Lapsi pyytää päästä potalle (ylläri ylläri)
- Lapsi haluaa pitää "aikuisten alusvaatteita"

Jos tulosta ei synny, palaa vaippoihin ja kokeile kuukauden päästä  uudestaan. Joillain lapsilla vain voi kestää. Joskus pitää vain löytää se suurin lapsen mielenkiinnonkohde/palkinto, jolla hänet saa houkuteltua potalle. 

Vinkkejä:
- Vessalaulu
- Lukekaa yhdessä
- Kokeile eri pottia
- Laita ajastin 20min välein soimaan, jolloin on aika käydä potalla. Nosta aikaa vähitellen. Jos lapsi oppii sanomaan, ettei hänellä vielä ole hätä, aseta aikaa vielä 10min, jos kellolle on tarvetta.
- Kehu paljon ja palkitse. Jos tulee vahinko, älä toru.

Psykolgoit Nathan H. Azrin and Richard M. Foxx kirjoittivat kirjan Toilet Training in Less Than a Day vuonna 1974. Tätä kutsutaan "quick-training". Useat psykolgoit väittävät, että lapsi tosiaan oppii potalle parissa päivässä ja ovat kehitelleet uusia metodeja tämän kirjan pohjalta. Mm. Dr.Phil kannattaa tätä metodia... Julie Fellom on kehitellyt Diaper Free Toddlers -ohjelman ja hän antaa vinkkejä tähän metodiin sivuilla: diaperfreetoddlers.com

http://www.babycenter.com/toddler-potty-training-advice

Käsidesi

Tästä mainitsen ihan lyhyesti, mutta tämä on tärkeä aihe. Infektiolääkärit ovat nykyisin sitä mieltä, että kotona, tarhoissa, kouluissa ym ei saisi olla käytössä käsidesinfioitiainetta. Päiväkodeissa on kuitenkin vielä suosituksena, että ainetta käytetään. Itse tosin kielsin käyttämästä sitä meidän pojalle, saippuapesu riittää. Desinfiointiaine tuhoaa bakteereita ja lisää multiresistenttien bakteereiden kasvua (vastustuskykyisiä antibiooteille), koska bakteerit ovat hyvin muutautumiskykyisiä. Tämä on nykyisin iso ongelma. Tästä syystä antibioottejakaan ei saisi määrätä turhaan, vaan silloin jos on ihan pakko. Jos jollain perheessä on äkäinen mahatauti (esim Noro), niin käsidesiä voisi olla hyvä käyttää sillä tällaiset virukset leviävät todella helposti. Ja jos perheessä on pieni vauva (<6kk) ja aikuinen sairastuu, niin käsidesiä ehkä kannattaisi potilaan käyttää ettei pieni sairastu. Ainakin hengityssuojaimia kannattaa apteekista hommata sairaalle. Mutta tosiaan ei läträtä sen käsidesin kanssa. ;)

Hampaiden hoito

Lasten hampaiden puhdistaminen aloitetaan, kun ensimmäinen maitohammas puhkeaa. Hampaat harjataan aamuin illoin pienellä ja pehmeällä hammasharjalla pienin nykyttävin liikkein ienrajaa myöten. Lastenfluorihammastahnan käyttö aloitetaan ensimmäisen maitohampaan puhjettua.
Lasten suuta ei tarvitse huuhdella vedellä jälkeenpäin. Riittää kun hammasharjan kastaa vedessä ja vielä harjaa pari kertaa jos haluaa. Hammaslääkärit väittävät, ettei aikuisenkaan suuta tarvitse huuhdella vedellä, jotta hammastahna pääsee vaikuttamaan.

Reikiä aiheuttavat bakteerit tarttuvat syljen välityksellä aikuisesta lapseen ja lasta hoitavan aikuisen olisikin syytä varoa suoraa sylkikontaktia kuten tutin nuolaisua ja samalla lusikalla syömistä.
Reikiintymistä aiheuttava bakteeri tarttuu herkemmin maitohampaiden puhkeamisen aikoihin ja tartuntariski kasvaa, jos lapsi saa sokeripitoista ravintoa monta kertaa päivässä.

Rintaruokinnalla on myönteinen vaikutus purennan ja leukojen kehitykselle, kuitenkin yli vuoden jatkuva imetys, etenkin yöllä, saattaa lisätä hampaiden reikiintymistä.

Jos vauva tarvitsee tuttia, valitaan pieni ja litteä malli. Tutista tulisi kuitenkin luopua noin 1-vuotiaana, sillä pitkään jatkuva tutin käyttö voi aiheuttaa purentavirheitä.

Tuttipullo karies aiheutuu tuttipullosta annettavasta sokeroiduista juomista, joten tuttipullosta annetaan vain maitoa, velliä tai vettä - ei makeita juomia. Maidossa on kuitenkin maitosokeria, joten sitä ei tulisi antaa liian usein lapselle, jolla on jo hampaita. Varsinkin yöllä tulisi antaa vain vettä.

Kun hyvät tavat ja tottumukset luodaan varhaisessa vaiheessa, säilyvät ne läpi elämän.
Vanhempien panos on tärkeä ja lasta tulisi avustaa hampaiden harjauksessa aina 10-vuotiaaksi asti. Myös säännölliset ruokailutottumukset luodaan pienestä pitäen.

Raskausaikana:
-Vanhempien hampaat tulisi olla kunnossa jo ennen lapsen syntymää.
-Äidin raskaudenaikainen hormonitoiminta muuttaa syljen koostumusta ja reikiintymisriski kasvaa. Myös ienverenvuoto harjatessa voi lisääntyä ja olemassa oleva ientulehdus pahentua. Vakavat infektiot voivat olla lähtöisin ientulehduksesta.
-Säännöllinen ruokailurytmi auttaa pitämään hampaat terveinä. Jokaisen ruokailukerran jälkeen suun bakteerit alkavat muodostaa happoa, joka liottaa hampaan kiillettä. Hampaat kestävät 5 - 6 happohyökkäystä päivässä.

Lähde: www.lastenhampaat.fi, Suomen Hammaslääkäriliitto

Joskus hampaiden harjaus voi pieneltä olla haastavaa. Hampaat on kuitenkin tärkeä saada harjattua vaikka pienen taistelunkin avulla. Usein laulaminen ym leikittely auttaa. Lapsen voi palkita esim xylitol pastillilla. Pääasia että edetään rauhassa eikä hätäillä. Harjan voi antaa lapsen käteen, jolloin hän saa tutustua siihen. Vanhempien kannattaa myös näyttää mallia miten he itse harjaavat hampaitaan. Meillä poika tykkää katsella vesihanaa ja istua sylissä jolloin hampaat tulee kätevästi pestyä. Harjaa hän ei tykkää itse laittaa suuhun vielä. Ja vanhempi päättää milloin harjaus on valmis, ei lapsi.