Kuinka tehtiin äidinmaidonkorvike vuosisadan alussa

Piti ihan mielenkiinnon vuoksi tämä tänne kirjoittaa ja omistaa sille ihan oma postaus. Rakkaalla mummullani oli tapana kertoa tarinoita hänen nuoruudestaan. Elämä oli vuosisadan alussa karua ja lapsi- ja äitikuolleisuus oli valtava. Ei ollut neuvoloita eikä kunnon sairaaloita. Ihmetyttääkin, miksi niin monet ihmiset eivät arvosta sitä mitä nykyisin meillä on. Eniten suututtaa rokotusten vastustajat. Mummoni sisaruskatraasta 5/10 eli aikuisikään. Isäni ei koskaan tavannut isäänsä, koska isoisäni kaatui sodassa ennen isäni syntymää. Mummuni synnytti myöhemmin elämässään vielä toisen lapsen, mutta tyttö syntyi kuolleena. Siitä huolimatta mummuni oli maailman positiivisin ja auttavaisin ihminen. Ja maailman taitavin lastenhoitaja. Kaikki lapset pitivät hänestä.

 

Ennen vanhaan oli tietty tärkeää, että lapsi sai paljon rintamaitoa, koska ruokaa ei aina ollut tarpeeksi. Varsinkin sodan jälkeiset vuodet vaativat monen lapsen hengen. Tuolloin oli tapana imettää lasta 1-2v. Imetyksen epäonnistuminen ei ole äidin vika, mutta äidit ottavat sen aina raskaasti. Monet vannovat imetyksen nimeen, mutta joskus se ei vain kerta kaikkiaan onnistu. Itse yritän tukea aina näitä äitejä kovasti ja lohdutella. Nykyisin onneksi ei ole enää lapsen henki kyseessä, jos imetys ei onnistu. Vastikkeilla saa kyllä lapsen pysymään hengissä ja terveenä, vaikka äidinmaito onkin paras ravinto. Imetystä kyllä kannattaa ehdottomasti aina kokeilla. Outoa että joku päättää jo ennen synnytystä ettei imetä (sairaudet ovat tietty asia erikseen). Amerikassa tuntuu olevan muotia, että pumpataan maito ja juotetaan se pullosta. Mutta itse en tämän puolesta kyllä liputa, sillä imetyksessä lapsi saa kaipaamaansa läheisyyttä.

 

Ennen saattoi imetys jäädä siitäkin kiinni, että rinnan pää ei ollut kunnolla esillä. Ei ollut rintakumeja ym. Ennen oli kuitenkin yksi asia paremmin kuin nyt. Kylässä ihmiset auttoivat toisiaan. Nykyisin pitäisi muka jaksaa yksin eikä apua saa mistään. Jos imetys ei onnistunut, vauva vietiin naapuriin ja imetettiin siellä. Vauvojahan oli aina joka toisessa talossa. Mutta jos kuitenkin kävi niin, että rintamaitoa ei ollut saatavilla, keitettiin liemi kaurahiutaleista ja lehmänmaidosta.  Kaurahiutaleita keitettiin vedessä. Sitten hiutaleet siivilöitiin pois, jotta saatiin vain liemi. Sitten siihen lisättiin lehmänmaitoa. Tätä juotettiin vauvalle omatekoisesta tuttipullosta. En muista tarkkaan valitettavasti miten tutti tehtiin.. =/ Mutta muistelen, että siihen käytettiin nahkaa... Joka tapauksessa, tämmöistä äidinmaidonvastiketta ennen tehtiin ja hyvin kuulemma toimi. Vaikka harvoin tähän jouduttiin turvautumaan. Kuulostaa työläältä nykyihmisen korvaan, joka on tottunut että kaikki tehdään helpomman kautta. Mutta pakkohan se on, kun ei ole koko kylää auttamassa.

 

Mielestäni tuo "resepti" oli niin hauska, että piti tosiaan kirjoittaa ylös. ;)

"Niin kiire ettei kerkeä syödä"

Varmaan jokaisessa perheessä otsikon lausahdus tuntuu ainaki jossain vaiheessa elämää tutulta. Halusin kuitenkin antaa tällekin aiheelle oman postauksen, sillä oikeanlainen syöminen on kuitenkin todella suuri voimavara. On ihana, että vanhemmat laittavat lapset aina itsensä edelle, mutta itsestäkin on pakko välillä huolehtia.

 

Usein käy niin, että kotiäidit eivät kerkeä syödä päiväsaikaan järkevästi, vaan syövät ehkä leivän silloin tällöin. Kahden lämpimän aterian valmistaminen päivässä on aika mahdoton homma joka päivä. Toki kannattaa suosia ruokia, joista riittää syömistä pariksi päiväksi, mutta toki samaan ruokaan alkaa pidemmän päälle kyllästymään. Varsinkin kun sit yleensä pyörittää samoja ruokia viikoittain ellei sitten iske älytön inspiraatio kokkailla mitä hienompia kokeiluja. Itse olen sitä mieltä, että kun perheessä on pieni vauva, niin valmisruokien käyttö on suositeltavaa välillä. Itsellä vain on se ongelma, etten oikein saa niitä syötyä. Luultavasti niissä on liikaa suolaa tai jotain..

Jos päivällä jättää monta ruokailua väliin, niin sitä tulee sitten ahmittua koko ilta sohvalla, kun on lapset saatu nukkumaan. Kaloreita tulee usein seuraavankin päivän osalta. Kuulostaako tutulta? Tämä on varma keino saada paino nousemaan. Vanha totuus on, että "syömällä laihtuu". Muuten metabolia hidastuu ja paino alkaa kertymään. Pieniä aterioita usein on keino, jolla harvoin pääsee lihomaan. Toki täytyy vähän katsoa mitä suuhunsa pistää. Imetyksen aikana en kyllä suosittele minkäänlaisia dieettejä, mutta painon ei ainakaan kannata antaa nousta. Ja ymmärrän kyllä, ettei pienten lasten vanhempi jaksa monta kertaa viikossa lähteä salille tai lenkille, kun lapset lopultakin on saatu nukkumaan. Kannattaa kuitenkin miettiä, olisiko mahdollista elvyttää jokin vanha harrastus, joka on kenties nuoruudessa ollut ja pyytää vanhoja treenikavereita seuraksi. ;) Urheilu ei huononna imetystä ja synnytyksen lopputarkastuksen jälkeen uskaltaa treenata melkein mitä vain, jos kaikki on ollut ok.

 

Jos tuottaa vaikeuksia saada syötyä päivisin, niin voi tehdä esim. niin, että laittaa pöydälle jotain ruokaa, joka säilyy siinä pitkin päivää ja napsii sitten vähitellen, ettei pääse sokerit laskemaan. Ei tietenkään mitään karkkia tai sipsejä, vaan esim. hedelmiä. Omenan voi kuoria jo aamulla ja laittaa ilmatiiviiseen astiaan. Usein kun lapset ovat aamulla (hyvin) nukutun yön jälkeen iloisia ja aamiainenkin on saatu alas, niin siinä vaiheessa kerkeää hieman järjestellä päivää. Itse saan varsinkin aamuisin tehtyä eniten hommia, mutta myöhään herääjillä voi tietty olla vähän hankalaa. x)

 

Olen sellainen, että koko ajan täytyy touhuta ja jotain projektia täytyy olla käsillä, mutta huomaan että itsellänikin on usein ongelmia saada syötyä oikein kotona ollessa. Itse väsymys ei minua haittaa, mutta kyllä se stressiä aiheuttaa pitkällä tähtäimellä. Varsinkin kun on kaksi pientä lasta ja muutto. x) Mutta nyt on ihana ja iso talo! Stressissä tosin tulee vaistonvaraisesti syötyä väärin ja jopa ahmittua. Sinänsä jokin suru tai vastaava saa minut lopettamaan syömisen kokonaan. Stressi on vaarallinen ja huono ruokavalio aiheuttaa yleensä ongelmia jonkin ajan kuluttua. Esimerkkinä itsellä on löytyi uutena tuttavuutena närästys. Sekin vaiva kyllä hoitui aika helposti ihan vain sillä, että söin kaurapuuroa vähän väliä enkä päästänyt itseä liian nälkäiseksi. Ja kaikki rasvaiset ja sokeriset ruoat oli myrkkyä. Toki närästyslääkkeitäkin kannattaa kokeilla. Kun lapset ovat hieman kasvaneet, kostautuu huono syöminen useilla ihmisillä vasta sitten ja seurauksena voi olla kaikenlaisia ruoansulatusongelmia ja vatsakipuja, joita sitten saatetaan mennä lääkäriin asti selvittämään.

 

Että syökää hyvät ihmiset. =D

 

Yksi asia myös mitä arvostan on se, että tarjotaan apua. Ja ihmisten on otettava se apu vastaan! Tätäkin hienompi asia on se, että pyytää apua! En oikein osaa korostaa tarpeeksi, miten hieno asia avun pyytäminen onkaan. Läheinen sukulainen tai ystävä voi vaikka silloin tällöin tuoda litran maitoa kylässä käydessä ja tästäkin voi olla iso apu. Ja neuvoloistakin kannattaa kysyä apua eri tilanteissa. Se ei mitään maksa. En oikein ymmärrä semmoista, että on kunnian asia, että hoitaa koko huushollin itse. Mitä ihmeen väliä jollain kunnialla on!? Kunnian takiahan ne useimmat sodatkin on aloitettu. En hirveästi arvosta niitä perheitä, joissa vedetään itsensä ihan loppuun ja hoidetaan kaikki vaikka väkisin itse. Usein siinä saa enemmän tuhoa kuin hyötyä aikaan. En vain yhtään tajua tuota kunnia asiaa. x) Siitä ei kyllä ole ikinä mitään hyvää seurannut. Elämää täytyy helpottaa aina kun vain mahdollista. Perfektionisteja ei arvosta kukaan. Pääasia että homma hoituu. En puhu nyt sitten yhtään laiskuudesta. Väsymys ja laiskuus ovat kaksi eri asiaa. Itse laiskuus on sinänsä yksi rasittavimmista asioista elämässä, mutta en usko että lapsiperheissä ollaan laiskoja. ;) Itsestä ainakin on ihana auttaa muita, jos vain suinkin energiaa jää yli.

 

Meillä alkaa esikoisella olla pahin uhmaikä jo ohi ja hän on taas tavallaan oma ihana itsensä. x) Vaikka onhan se uhmaikä tärkeä vaihe. Tästä kirjoitinkin jokin aika sitten. Uhmaiässä on jotain kiehtovaa, mutta hermoja se toki vaatii. Huutokonserttiin on turha lähteä. Siinä menettää pelin samantien. Ja lasta pitää muistaa kehua usein, miten hieno poika/tyttö hän on taas tänään ollut, niin lapsi käyttäytyy mielellään hyvin, kun tietää että vanhemmat ovat ylpeitä. Aina kun vain on pienikin sauma, niin kehuja peliin. =) Pienet jutut tekevät arjesta ihanan.

 

Lasten ylipaino

Tässä lopultakin lupaamani postaus lasten ylipainosta ja lihavuudesta. Olen tehnyt tästä tutkimusta vastikään ja huolestuttavaa on, että lasten ylipaino on nousussa. Monet vanhemmat eivät hoksaa, miten vakavasta asiasta on kyse. Ylipaino on ongelma. En nyt todellakaan puhu esteettisestä ongelmasta, vaan puhtaasti terveydellisistä syistä. Lapsen lihavuudella on psyykkisiä seuraamuksia, kuten esim. koulukiusaaminen, itsetunnon aleneminen ym psyykkinen sairastaminen. Lisäksi terveydellisistä vaikutuksista vaarallisimpia ovat korkea verenpaine, korkea kolesteroli, metabolinen syndrooma, tyyppi 2 diabetes, sepelvaltimotauti ym, jotka sitten aikuisiällä voivat puhjeta. On jopa spekuloitu, että ylipainoisten lasten liikkumattomuus aiheuttaisi osteoporoosia, mutta tästä ei ole varmaa tutkittua tietoa.

Kuten arvata saattaa perheen ruokailutottumukset ja liikuntatottumukset vaikuttavat asiaan suuresti. Televisionkatselu ym. tietokonepelien pelaaminen pitäisi rajoittaa max. 2h/pvä. Alle kouluikäinen lapsi yleensä liikkuu tarpeeksi,jos hänen vain annetaan liikkua vaapaasti, mutta kouluikäiselle pitäisi jo alkaa hommaamaan jotain harrastuksia. Alle 2v painosta ei yleensä tarvitse stressata, mutta 3-4v ruokailua joutuu joskus jo alkaa seuraamaan.

Neuvoloihin on tulossa uudet kasvukäyrät, jotka on päivitetty ja niiden pitäisi olla paremmat kuin aiemmin. Toki erilaiset sairaudet, kuten hormonijärjestelmään vaikuttavat sairaudet, on suljettava pois tutkittaessa ylipainoista lasta. Nämä ovat vain niin älyttömän harvinaisia, että syy löytyy yleensä ruokailutavoista.

Paras keino hoitaa lihavuutta on ennaltaehkäisy. Lapsia olisi kannustettava liikkumaan paljon. Erilaiset pelit ja kannustimet tulevat usein tarpeeseen. Jos lapsia ei uskalla laittaa yksin kävellen tai pyörällä kouluun, olisi suotavaa jos vanhemmat lohkaisisivat sen verran omaa aikaa ja lähtisivät mukaan kävellen. Autokyyti ei ole hyvä valinta, koska siinä ei tule hyötyliikuntaa.

Ravitsemuksessa tärkeää on aterioiden säännöllinen rytmi. Kovia rasvoja tulisi välttää ja turhaa sokeria. Valkoista sokeria ja vehnäjauhoja ei kukaan tarvitse. Muroissa ja jogurteissa on myös yllättävän paljon sokeria. Pehmeitä rasvoja, kuten öljyä, pähkinöitä ym, on hyvä suosia, mutta ei suurina määrinä. Hedelmien ja vihannesten käyttöä tulisi myös käyttää usein. Erilaisia kasviksia on helppo sekoittaa ruoan sekaan, jos lapsi ei meinaa näitä syödä. Ja pieninä määrinä aloitetaan totuttaminen. Lapsi voi myös saada pienen tarrapalkinnon ym, kun maistaa jotain uutta hedelmää ym. Karkkipäivä on hyvä olla kerran viikossa, jotta tulee joskus herkuteltua. Turhat välipalat tulisi jättää pois. Lääke- ja leikkaushoitoa ei Suomessa pienille lapsille käytetä.

Mitään karppausta ei saa lapsille suositella! Monipuolisuus on avainsana. Lapsi tarvitsee hiilihydraatteja eikä näitä missään nimessä saa jättää pois. Karppauksessa myös usein tulee käytettyä kovaa rasvaa paljon, mikä on suuri riski sydän- ja verisuonitaudeille.

Lasten laihdutus toimii pääasiassa niin, että paino pyritään pitämään samana pituuskasvun lisääntyessä.  Lapselle ei kannata puhua painon pudottamisesta, koska se helposti kuulostaa syyttävältä. Suurin muutoshan tulee pääasiassa koko perheen ruokailutottumuksista. Usein perheessä useammat kuin yksi henkilö ovat ylipainoisia. Eikä tämän tekstin tarkoitus todellakaan ole osoittaa ketään syyttävällä sormella ja torua. Kaikki varmasti yrittävät parhaansa. Näistä asioista vain jaetaan tietoa yllättävän vähän.

Lähteet laitoin tuonne kommenttikenttään, koska niitä oli niin paljon, että postauksesta olisi tullut hirmu pelottava. =D Toivottavasti näistä vinkeistä on jotain apua, jos huomaa että perheeseen voisi tehdä jotain elintapa muutoksia. Neuvolasta kannattaa kysyä apua, jos tulee kysyttävää. =)

D-vitamiini

Yliopiston apteekki on vastikään teettänyt tutkimuksen lasten D-vitamiinin saannista ja tässä on muutamia kohtia.

D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää lapsen ja nuoren normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Auringonvalo ja ravinto eivät Suomessa riitä kasvuikäisten D-vitamiinilähteeksi. Sen vuoksi alle 18-vuotiaille suositellaan D-vitamiinivalmisteiden käyttöä päivittäin.

Suomessa vanhemmat huolehtivat parhaiten vauvaikäisten D-vitamiinin saannista. Lasten kasvaessa D-vitamiinivalmisteiden käyttö unohtuu. Tämä on huolestuttavaa, koska tutkimusten mukaan lasten ruokavaliossa on liian vähän D-vitamiinia sisältäviä ruoka-aineita.

Yliopiston Apteekin tuoreen tutkimuksen mukaan alle 3-vuotiaista lapsista 72 % saa D-vitamiinivalmisteen päivittäin. D-vitamiinivalmisteiden käyttö vähenee sitä mukaa, kun lapset kasvat: 7-12-vuotiaista enää 44 % ja 13-17-vuotiaista 23 % nauttii D-vitamiinivalmisteen päivittäin. Yli puolet kouluikäisistä ei käytä D-vitamiinivalmisteita edes satunnaisesti.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Suomen Lastenlääkäriyhdistys antoivat tammikuussa 2011 uudet suositukset lasten ja nuorten D-vitamiinivalmisteiden käytöstä. Niiden mukaan 0-18-vuotiaiden tulisi nauttia D-vitamiinilisää päivittäin ympäri vuoden. 

Käyttösuositukset alle 18-vuotiaille

Alle 2-vuotiaat
D-vitamiinivalmistetta annetaan kahden viikon iästä lähtien 10 mikrog vuorokaudessa ympäri vuoden riippumatta siitä, saako lapsi äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta, lasten erityisvalmistetta ja/tai vitaminoitua lastenvelliä/puuroa tai muuta D-vitaminoitua maitoa.

2-18-vuotiaat
D-vitamiinivalmistetta käytetään 7,5 mikrog vuorokaudessa ympäri vuoden. Vitamiinivalmisteen käyttö vitaminoitujen maitovalmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista, eikä liikasaannin riskiä tavanomaisessa ruokavaliossa ole.

D-vitamiinivalmisteita on useita erilaisia. Kannattaa tiedustella niistä omasta apteekista. Yleensä kaikkein rasvapitoisin on se, joka aiheuttaa vauvoille eniten mahavaivoja. Mutta kannattaa kokeilla erilaisia valmisteita ja etsiä omalle lapselle parheiten sopiva. 

Tällä hetkellä oman tutkimuksen alla on lasten lihavuus, josta on tulossa piakkoin juttua.

Alle 1-vuotiaan ravitsemus

Äidinmaito on vastasyntyneelle paras ravinnonlähde. Se mm. suojaa lasta bakteeri- ja virustaudeilta, on koostumukseltaan paras sekä edistää äiti-lapsi suhdetta. Lisäksi imetyksen on katsottu estävän äidin rintasyöpäriskiä sekä lapsen riskiä sairastua pitkäaikaissairauksiin (esim. tulehdukselliset suolistosairaukset).

Täysimetystä suositellaan Suomessa 6kk ikään asti. Sen jälkeen lapsi tarvitsee muutakin energianlähdettä. Vegaaniruokavalio ei ole tarpeeksi lapselle vaan lapsi tarvitsee paljon proteiinia. Yli 12v voi sitten jo päättää, mihin ruokavalioon haluaa siirtyä ym. Täysiaikainen lapsi tarvitsee rautalisää 6kk jälkeen mikäli hän saa juomaksi vain rintamaitoa. Rautaa saa myös lihasta. Ja karppaamista ei lapsille! Kovaa rasvaa ei lapsi tarvitse. Eikä myöskään raakaa sokeria, mutta hiilihydraatteja kuitenkin. Pehmeitä rasvoja lapset kuitenkin tarvitsevat.

Minusta on järkevää kuitenkin antaa vauvan maistella vähän joitain soseita 4kk iästä lähtien (keskosilla on tietty omat ohjeet), sillä usein tulee esim. 8kk neuvolassa vastaan lapsia, jotka eivät syö paljon muuta kuin äidinmaitoa ja tämähän ei yksistään riitä. Suurin osa kuitenkin onnistuu syönnissä varsin hyvin, vaikka vanhemmat usein panikoivatkin että lapsi ei syö kunnolla. Maistelu tarkoittaa siis sitä että pari lusikallista silloin tällöin, ei purkkitolkulla. Mutta jos maito ei riitä ja lapsi syö soseita hyvin, niin tottakai näitä saa antaa niin paljon kuin lapsi syö.

Imetystä suositellaan Suomessa 12kk asti. WHO suosittelee 2v asti, mutta harva siihen edes pystyy. Tämä pätee yleensä niissä maissa, joissa ei ole paljon ruokaa tarjolla. Yli 1-vuotiaalle suositellaan Suomen neuvoloissa rasvatonta maitoa, sillä äidin maito on erittäin rasvaista. Muutenkin rasvattomia tuotteita on hyvä suosia. Lapsi ei tarvitse kovaa rasvaa. 6-12kk aikana suositellaan osittaisimetystä. Yli 6kk ikäinen ei yleensä tarvitse enää yösyöttöä, vaikka siltä usein tuntuukin. Syöminen on yleensä enemmän tapa kuin nälkä. Riippuu tietenkin kuinka paljon lapsi syö kiinteitä. Kannattaa kuitenkin tehdä niin kuin itse parhaaksi näkee. Mikään ei tietty estä imettämästä öisinkin vaikka 1-vuotiaaksi asti, jos äiti näin haluaa ja lapsi saa kuitenkin nukuttua. Uni on vauvalle myös erittäin tärkeää. Vasta-aineita on äidinmaidossa paljon 4kk asti. Tämän jälkeen vasta-aineet alkavat vähentyä ja vauva on kerennyt saada kaikki tärkeimmät vasta-aineet mitä äidillä on antaa. Mikäli äiti saa esim. uuden flunssan, johon hänellä ei ole vielä vasta-aineita, eivät nämä yleensä kerkeä muodostua ajoissa, jotta ne kerkeäisivät suojella vauvaa flunssalta vaan vauva saa saman taudin. Tavallinen nuhatauti ei kuitenkaan ole lapselle yleensä vaarallinen. Äidinmaito ei missään vaiheessa muutu kuitenkaan hyödyttömäksi tai tarpeettomaksi. Vitamiineja ym hyödyllisiä aineita on äidinmaidossa paljon. Vasta-aineista luin aikoinaan paljon eri lastentautien kirjallisuudesta. Olisi pitänyt ottaa lähteet ylös, mutta ne makaavat tietty nyt kirjastossa. Netistäkin löytyy artikkeleita, jos haluaa itse nähdä tieteelliset tutkimukset tarkemmin. Itseltä löytyi tämmöinen, jossa on tutkittu ihan kattavasti eri vasta-aineiden pitoisuuksia ja vaikutuksia äidin maidossa. Luulisi kaikkien kuitenkin tietävän ainakin jollain tasolla, että äidinmaito on aina paras ravinnonlähde vauvalle. Ja imetys suoraan rinnasta on aina paras, koska maito on tuolloin tuoreinta ja vauva saa läheisyyttä. Mutta minusta on hyvä idea pumpata välillä maitoa, jotta isäkin saa osallistua ruokintaan.

D-vitamiini lisää tulee antaa 2vkosta lähtien aina 3v asti. Tämän jälkeen tulee käytää vitaminoituja maitovalmisteita. Myös D-vitamiini lisäravinteena on kuitenkin suositeltavaa (myös aikuisille!)
D-vitamiinin lähteitä ovat mm. kala, kananmuna, broileri ja metsäsienet (ei alle 1v sieniä).

A-vitamiinia lapset yleensä saavat tarpeeksi (jopa liikaakin). Alle 1v ei suositella maksaruokia. Leikki-iässä max 2krt/kk. A-vitamiini varastoituu elimistöön pitkäksi aikaa. Tästä syystä mm. raskaanaolevian monivitamiinivalmisteissa ei ole A-vitamiinia.

Imeväisikäinen saa tarpeeksi kalsiumia (Ca) äidinmaidosta. Jos lapsi ei syö maitovalmisteita, tulee antaa kalkkilisää 500mg/vrk. Jos maitoa saa liikaa, voi kehittyä anemia. Tämä on yleisin syy noin 1v anemialle. Maidon juonti syrjäyttää syömisen eikä lapsi saa tarpeeksi muita aineita kuten rautaa. Mutta tätä varten saa litkiä kyllä aika paljon maitoa. Vastasyntynyttäkin voi aika huoletta syötellä 2h välein. Riippuu tietty paljon maitoa tulee ja muutenkin kaikki on ihmiskohtaista.

6kk lapsen energiantarve on n. 115kcal/kg/vrk. Vähitellen tarve vähenee. 4-6-vuotiaalla tarve on 100kcal/kg/vrk.

Painonnousun kehitys karkeasti:
1vko = syntymäpaino
4-6kk = 2x syntymäpaino
1v = 3x syntymäpaino

Alle 2v tulisi saada rypsiöljyä 2-3tl/vrk.

Proteiinin tarve 1-2g/kg/vrk. Tarvitaan mm. kudosten kasvuun ja uusiutumiseen (rakennusaineeksi). Proteiineja ei tule käyttää energianlähteenä. Proteiinit ovat erittäin tärkeitä esim. aivojen kehitykselle.

Rasva on vastasyntyneelle erittäin tärkeä energian lähde.

Rasvan ja proteiinin saannille on kuitenkin ylärajasuositukset. Loput energiantarpeesta on tultava hiilihydraateista. Alle 1v ei suositella suurta kuidun määrää, sillä se lisää ruoan tilavuutta, vähentää energiapitoisuutta ja näin ollen voi aiheuttaa ongelmia vauvalle.

Itse olen ottanut aika neutraalin kannan imetykseen, vaikka suosittelen sitä kyllä ihan kaikille. Mutta joudun niin paljon tekemisiin ihmisten kanssa, joilla imetys ei vain yksinkertaisesti onnistu ja äidit soimaavat tästä hirveästi itseään. Jos imetys ei meinaa onnistua, niin ensimmäiseksi kannattaa ehdottomasti kysyä apua esim. imetyspuhelimesta tai neuvolasta. Ettei tule liian helposti luovutettua. Mutta suurin osa äideistä, jotka eivät 6kk asti imetä, ovat yleensä yrittäneet mutta epäonnistuneet. Se on tietty vähän outoa sitten, jos päätetään jo ennen synnytystä ettei imetetä. Jos äidin sairaus tai lääkitys ym estää imetyksen, niin tämähän on ihan ymmärrettävää. Itse kannustan aina yrittämään. Jos ei onnistu, niin lapsihan tästä ei pilalle mene.
Nykyiset äidinmaidon korvikkeet ovat erittäin hyviä eikä tarvitse tuntea huonoa omatuntoa, jos näitä joutuu lapselle antamaan. Jotkut yrittävät vähän turhankin kauan imetystä, vaikka maitoa ei tule ja lapsen paino lähtee hälyttävästi laskuun. Näin ei saisi koskaan käydä.

Imetyksestä löytyy lisää asiaa täältä.

Vinkki: Jos lapsi pulauttelee maitoa kovasti, lisää maidon sekaan Maizenaa ja kuumenna! Tämä sakeuttaa maitoa, jolloin se pysyy helpommin sisällä. Ei koske rintamaitoa.

Kiinteistä:

-sotkeminen, leikkiminen, kokeilu kuuluvat asiaan
-lahjominen karkeilla ym tai uhkailu ei auta
-lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi (eikä perustella että "afrikan lapsilla ei ole ruokaa")
-ruokia, joiden syöntiä halutaan lisätä, tarjotaan mukavissa tilanteissa (esim. juhlissa)
-usein vaaditaan 10-15 maistelukertaa ennen kuin lapsi alkaa pitämään ruoasta
-jos lapsen annettaisiin päättää, hän söisi vain tuttuja makuja kuiten esim sokerisia ruokia
-mehupullon ja suolan välttäminen
-monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ateriakerrat
-yhteiset ruokailukerrat


Esimerkki yli 7kk ikäiselle:
aamupala: puuro tai velli
lounas: peruna/kasvis/riisi ja liha/kala/kana/kananmuna
välipala: marjat, hedelmät, kiisselit
illallinen: kts lounas
iltapala: puuro tai velli

Lähde: Lastentautien erikoislääkäri Marja Ojaniemi

Paras vinkkini on, että jos imetys ei onnistu, niin kannattaa ensin hakea siihen tukea ja apua. Jos maito yksinkertaisesti vain loppuu, niin ei koskaan saa soimata tästä itseä eikä ottaa muiden tyrkytysneuvoja negatiivisesti. Mikäli imetys onnistuu, niin suosittelen imettämään vauvaa 1v asti, mikäli se suinkin on mahdollista. Mutta nämä ovat vain minun vinkit.

Ruokavinkkejä

Kun lapsi alkaa syömään kiinteitä, eivät määrät mitään huimia ole ja siksi ruokia kannattaa tehdä iso määrä pakkaseen, jotta elämä vähän helpottuisi. Peruna ja porkkana ovat yleensä aika turvallisia. Kaaleista voi tulla vähän ilmavaivoja. Hedelmiä kannattaa antaa varovaisesti. Päärynä on yleensä aika hyvin siedetty. Sitrushedelmät, omena, mansikat ym ovat allergisoivia. Yleensä pienten lasten allergiat rauhoittuvat siinä kahteen ikävuoteen mennessä. Sitä ennen voi elämä kuitenkin olla aika vaikeaa. Lääkärissä kannattaa aina käydä tekemässä allergia testejä. Varsinkin maito ja vilja! Niitä ei saa itse jättää ruokavaliosta pois.

Hyvä konsti on keittää perunoita ja soseuttaa ne kuuman veden kanssa. Sitten pakastaa nöttösiä jääpalarasiaan. Kun lapsi syö jo vähän enemmän, voi käyttää pakastuksessa minigrip mini pusseja. Meillä menee jo kaksi pussillista kerralla. =D Bataatti on tosi kiva ruoka, koska se on perunaa makeampi. Porkkanaa on helppo lisäillä melkeinpä ruokaan kun ruokaan. Ja se on hyvä pienen masulle. Paprikaakin voi koittaa makua antamaan. Yleensä lapset pitävät kuitenin aika miedoista ruoista. Suolaa ja mausteita ei tulisi alle 1v ruokiin laittaa. Mutta 1v iästä lähtien niitä voi vähitellen lisäillä. Suola on siinä mielessä kuitenkin aika turha, koska sitä saa jo pelkästään leivästä tarpeeksi, jos lapsi sitä suostuu syömään.

Makaroni ja riisi ovat hieman vaikea hienontaa ja hienokurkkusimmat eivät näitä helpolla syö.

Lihasta riista, kana ja kala ovat parhaimmat vaihtoehdot. Lihat voi paistaa joko pannulla tai keittämällä. Porkkanaa ja sipulia voi esim lisätä sekaan. Sitten hienontaa ruoan esim sauvasekoittimella tai Moulinexilla (hyvä vehe). Meillä lohi on suosikkikala. Siihen voi laittaa esim sitruunapippuria ja tilliä vähän. Lohi menee ihan haarukallakin muusiksi. Pienen lapsen ei tulisi olla kasvisruokavaliolla, koska hänen aivonsa tarvitsevat paljon proteiinia kehittyäkseen (kasviruoasta ei tarpeeksi saa). Sitten kun lapsi on tarpeeksi vanha päättääkseen omista asioistaan, voi hän alkaa kasvisyöjäksi. Ihminen on alunperin kuitenkin tarkoitettu sekasyöjäksi. ;)

Lisää ruoka-asioita löytyy mm. täältä. 

Bataattia, kukkakaalia ja kanaa+porkkanaa+sipulia soseutettuna ja pakastettuna

Imemislakko/rintaraivarit

Tämä menee kyllä imetyksen piikkiin, josta on jo aiemmin juttua, mutta tuntuu olevan aika kuuma aihe välillä.

Syitä miksi vauva kieltäytyy rinnasta:
-maitoa tulee liikaa/liian vähän
-rinta saattaa olla suhteessa liian iso vauvan suuhun
-jos vauva on tottunut juomaan maitoa pullosta, voi rintakumista olla hyötyä imetyksessä
-rintakumi on myös näppärä jos nänni on sisäänpäin kääntynyt
-jos imetys on äidille kivuliasta, voi lapsi kieltäyä juomasta
-vauva voi lakkoilla jos on kipeä. suolatipat (NaCl) nenään voivat auttaa (apteekista)
-hampaat
-imemisasento (muistan että esikoisella suosikki oli tyynypäällä sylissä ja äidin piti kävellä ympäri kämppää koko ajan pahimpien rintaraivarien aikana)
-liian kylmä/kuuma
-sipuli, valkosipuli ja mausteet voivat maistua vahvasti äidinmaidossa (eräs tuttavani söi runsaasti valkosipulia ja vauva kieltäytyi imemästä kahteen päivään)
-äidin kuukautisten alku voi joskus vaikuttaa

-äidin on tärkeä koittaa pysyä rauhallisena, jolloin lapsikin rauhoittuu
-joskus pimeä huone voi auttaa
-jotkut lapset syövät helpommin unisena/unenrajamailla
-kantoliinaa kannattaa hyödyntää
-laulaminen/hyräileminen voi auttaa tässäkin tilanteessa
-yleensä ohimeneviä kausia, mutta voi ilmaantua muutaman viikon päästä uudestaankin (samanlain kuin esim. huonon nukkumisen kaudet)

Jos raivarit jatkuvat useita viikkoja, ongelma voi olla lapsen ja äidin välisessä kommunikaatiossa. Jos äiti säikähtää raivareita, voi hän soimata lasta ja samalla itseään. Katsekontakti vauvaan on tärkeä imetettäessä. Myös ympäristön on oltava rauhallinen. Lastenpsykiatrit ovat erikoistuneet vauvan ja äidin kommunikaatio-ongelmien ratkomiseen ja vaikeissa tilanteissa kannattaakin pyytää omalta lääkäriltään apua. Jos esim tulee jatkuvasti tunne, että "vauva ei pidä minusta" tai "vauva ei halua olla lähelläni tai katsoa minuun", kannattaa pyytää apua. Joskus puolueettoman ihmisen mukana olo avaa äidin silmät ja hän huomaa, että lapsihan ottaa kontaktia koko ajan. Olen varma, että jokainen lapsi rakastaa vanhempiaan ja haluaa olla tämän lähellä.

Rintaraivarit ovat kuitenkin todella yleisiä ja ohimeneviä (1-3vkoa). Niitä ei kannata säikähtää. Ne voivat myös tauon jälkeen ilmaantua uudestaan, mutta menevät taas ajan kanssa ohi. Vanhemman vauvan kanssa kannattaa ottaa huomioon se, että ehkä hän vain on saanut tissittelystä tarpeekseen.  Kaikki hyvä loppuu aikanaan, mutta tilalle tulee joukko uusia ja ihania asioita.

Meillä esikoinen ei suostunut juomaan rintamaitoa enää 8kk iästä eteenpäin. Mahtoi olla jo aika laihaa, koska maito oli mintunväristä. Tämä siis on merkki siitä, että maito on laihaa. Ja miksipä pakottaa. Nuorimmainen lopetti 7kk iässä. Siinä mentiin lasten tahdissa. Minulla ei vain enää tullut maitoa tarpeeksi, minkäs teet. Vanhimmalla rintaraivareita tuli varmaan 2kk aikana vähän väliä. Mutta hyvin selvittiin.

Imetyksestä

Suosittelen kaikkia äitejä kokeilemaan imetystä jos se vain on mahdollista. Jos yrittää kaikkensa, mutta homma ei suju, ei kannata kuitenkaan masentua. Pääasia että yrittää. Ja helpolla ei kannata luovuttaa, apua löytyy.

Muutama hyvä vinkki:

Imetyksen tuki ry

www.imetys.fi sivuilta löytyy niin paljon tietoa, etten ala sitä tänne kopioimaan. Apua löytyy kyllä joka lähtöön.

Jos rinnanpäät rikkoutuvat, suosittelen apteekista saatavaa Lansinoh voidetta ja rintakumeja, joita saa päivittäistavarakaupoistakin. Vanha kansa kehottaa laittamaan viileitä kaalinlehtiä liiveihin rintojen päälle. Itsellä tämä ainakin toimi. Rintojen kuumotus ja pakotus loppui melkein kokonaan.

Imetystä opetetaan myös jo sairaalassa paljon. Kannattaa siellä ottaa kaikki apu vastaan. Ihmisillä kun ei ole enää oikein mitään "alkukantaisia vaistoja" olemassa vaan kaikki on opeteltava. Itse koin sairaalassa viimeisenä päivänä oikean ahaa-elämyksen, että näinhän se menee. Vauvan päästä saa ottaa ihan kunnolla kiinni ja tunkea tissiin suuhun. Imetyksessä lapsi myös tankkaa läheisyyttä.

Äidinmaitoa voi myös pumpata ja juottaa tuttipullosta. Tämä on sikäli kätevää, että isäkin voi osallistua ruokailuun. Ja äiti saa käydä kaupassa rauhassa. Tuttipulloahan voi pitää vaikka kerran päivässä kaverina, jottei imetyksen jälkeen tule ongelmaa, että mites nyt juodaan. Moni vauva kuitenkin valitsee mielummin tissin. Kivempihan se niin on kaikille, jos imetys vain onnistuu. Äidinmaito on aina paras, mutta ei korvikekaan myrkkyä ole. Sitä voi antaa, mikäli äidinmaito ei ole vaihtoehto. Tarviihan lapsi kuitenkin ruokaa. Ja läheisyyttää saa sylissäkin.

Jos voi imettää lasta 1v asti, niin hyvä juttu. Mutta sen jälkeen se on vähän turhaa, sillä hyviä vasta-aineita ei maidossa enää juuri ole. Tämä opetettiin moneen kertaan lastentaudeilla. Mutta jos haluaa imettää, niin siitä vain. Äidinmaito on kuitenkin vähän turhan rasvaista tänne Suomen kamaralle, jossa ei kärsitä nälästä. Yli 1v tissilapset kärsivät usein anemiasta, koska eivät saa tarpeeksi rautaa. Lisäksi maito aiheuttaa herkästi ummetusta.
 
"Jo muinaiset kreikkalaiset..."

Entisvanhaan oli tapana imettää lasta 4h välein, ei useammin. Olen huomannut, että osassa sairaaloista on vieläkin tämä käytäntö. Juotetaan vain vettä, jos vauva itkee. Mielestäni tämä on aika antiikin aikaista, sillä on todella vaikea sanoa paljonko lapsi saa tissistä maitoa irti. Enkä ole löytänut oikein mitään tutkimustietoa, miksi lapsi ei saisi saada maitoa usein. Imetystä voi kokeilla kun vauva haluaa. Usein vastasyntynyt aukoo vain suutaan tissiä hamuten, ei välttämättä itke. Pulloruokinnalla tietää millilleen paljonko lapsi on juonut, mutta suoraan tissistä tulleena se ei olekaan enää helppoa. Joten parempi vain antaa maitoa, kun lapsi haluaa. Voihan se olla että lapsi ei ole jollain kerralla saanut paljon tissistä irti. Mutta tissin ei tietenkään kannata olla ainut lohduttaja. Kyllähän sylikin riittää.

Joissain maissa on tapana, että lapselle ei anneta maitoa pullosta syntymän jälkeen (esim. Norja). Odotetaan äidin oman maidontuotannon alkamista. Terve lapsi pärjää pari päivää ilman maitoa juomansa lapsiveden ja rasvavarojen turvin. Tämä juontuu siitä, että satoja vuosia sitten oli vain pakko odottaa äidin maidonnousua. Että ei ainakaan kannata panikoida maidon kanssa. Mutta mielestäni on mukava, että vastasyntynut saa huikan pullosta, jos äidin maidontuotanto ei ole vielä käynnistynyt (varsinkin sektion jälkeen).

Alle 1-vuotiaan ravitsemuksestakin voi lukea lisää imetyksestä. Onhan se vähän niin kuin se pääasiallinen juttu. Imetyksestä voisi kirjoittaa vaikka kirjan enkä tietty blogiin jaksa perusteellisesti joka kiveä kääntää. Lähinnä vain vinkkeinä nuo tukisivut, jotta kaikki voisivat ainakin kokeilla imetystä. Jos ei onnistu, niin ei saa soimata itseä.

Muutama ihminen on kauhistellut että eihän yli 6kk ikäinen voi selvitä yöltä syömättä. Terve lapsi selviää. Moni myös päivittelee, että täytyyhän lapsen saada ruokaa yöllä, kun aikuinenkin tarvii. Ei aikuisen kuulu nousta keskellä yötä syömään kanankopia... Eräs vanhempi sanoi että hänen on pakko nousta joka yö hakemaan vesilasi keittiöstä.. Entä jos nostaisi sen siihen yöpöydälle. Ja onko tämäkin vain tapa? Vai pitäisikö päivällä juoda enemmän ettei yöllä janota. Ja kannattaa tsekata sokeriarvot. Eihän lapsi herkästi imetyksestä luovu, mutta mikä on oikea tarve. Läheisyyttä voi muutenkin antaa. Minä olen suuri unihygienian kannattaja, koska unettomuus aiheuttaa suuria ongelmia elämässä. Sekä lapsille että aikuisille. Mutta jos ihminen on tyytyväinen ja pirteä noustuaan yöllä pari kertaa, niin tottakai näin voi jatkaa.

Yksi tuskallisimmista uutisista oli, kun eräs äiti kertoi, että lopetti imetyksen koska se vei seksihalut ja mies ei kestänyt olla ilman. Jos on hyvä parisuhde niin kestää tämmöisen pienen pätkän! En moisen syyn takia uhraisi toimivaa imetystä! Sama joidenkin julkkisten kanssa, jotka eivät edes yritä. En ymmärrä miksi. Imetyshän on yksi ihanimmista kokemuksista. Mutta en edelleenkään soimaa niitä, jotka yrittävät tai haluaisivat mutta eivät pysty. Sekin riittää että yrittää.

Raskauskilot

Laitanpas muutaman kommentin tästäkin ihanasta aiheesta. Itselle tuli 20kiloa raskauden aikana. Kymmenen lähti aika helposti imettämällä, mutta loput kymmenen oli tiukassa. Äitiyslomalla ei usein kerkeä huomioimaan omaa syömistään ja sitten syödään tosi epäsäännöllisesti ja ihan mitä tahansa. Toki ensimmäisen puolen vuoden aikana kannattaakin suosia esim valmisruokia ym mikä vain helpottaa elämää. Mutta jos yhtään puhtia löytyy, niin kannattaa koittaa tehdä itsellekin päivärutiini, jossa ruoka-ajat olisivat aina samat. Mielellään 4h välein pitäisi syödä jotain. Mielestäni tämä on terveellisin ja järkevin laihdutuskonsti. Kannattaa syödä pieniä määriä ja usein, niin metabolia pysyy aktiivisena. Ei kuitenkaan liian usein (< 2h). Siinä hampaatkin jo kärsii. En oikein välitä karppauksesta ym, mutta en toki sano etteikö niitä voisi kokeilla. Tämä on vain minun suositus. Kun imetin niin en vielä halunnut kiinnittää huomiota kauheasti kalorimääriin, sillä maidontuotanto oli pääasia. Imetyksen päätyttyä päätin kuitenkin pudottaa viimeisetkin kilot. Urheilu on todella suureksi avuksi. Esim 1h liikuntaa kolmesti viikossa on jo aika tehokasta. Jos kaloreita haluaa laskea, niin esim 1000-1500 kcal/vrk pitäisi jo alkaa laihtumaan. Alle 1000 kcal/vko edellyttää, että liikuntaa ei tule ollenkaan. Mitään anorektikoiden konsteja on turha kokeilla, sillä eihän silleen voi loppu elämää jatkaa ja terveys vain menee.

Lounalla ja päivällisellä kannattaa muistaa "lautasmalli". Eli oikeasti puolet lautasesta tulisi täyttyä salaatista. 1/4 peruna/täysjyväriisi/täysjyvämakaroni ym. 1/4 liha (mielellään kala, kana). Keitot ovat hyviä, kevyitä ja riittoisia. Padat ja laatikot ovat myös aika riittoisia, niin ei tarvitse koko ajan kokata.

Jos lounas on esim klo11-12, niin välipala kannattaisi syödä esim klo15 aikaan (hedelmä, leipä, riippuu liikkunnasta). Päivällinen voisi olla sitten klo17 aikaan. Itse teen usein niin että päivällisellä kerkeän syödä vain pari leipää ja syön sitten illemmalla kunnolla (eurooppalaisittain). Iltapala (puuro,leipä ym) ei oikein tahdo riitää jos olen syönyt klo 17. Yösyömisiä ei kannata suosia. Ihminen pärjää ilmankin. Mutta se on fiktiota että iltasyöminen lihottaa. Kokonaiskalorimäärä ratkaisee. Useat tekevät vain niin, että syövät päivällä normaalisti ja illalla napostelevat ylimääräistä.

Kaurapuuro on tosi hyvä aamupala. Maitoon tehtynä paljon täyttävämpi. Kannatta lisäksi syödä leipä, sillä pelkkä puuro ei tahdo pitää nälkää kauan poissa. Myslit ovat yllättävän kaloripitoisia ja sopivat paljon urheileville. Laihdutus on usein kiinni pikkuasioista, kuten ostaako 15% ruokakermaa vai 4%. Kannattaa aina suosia mahdollisimman vähärasvaisia vaihtoehtoja ja jättää sokeriherkut ruokavaliosta pois. Kerran viikossa karkkipäivä. Aluksi voi tuntua liiankin terveysintoilulta ja yllättävän haastavalta. Kun ruokailutottumuksia muuttaa, niin aluksi voi tuntua hieman nälkäiseltä, mutta itse nälkää ei tarvitse nähdä. Menee muutamassa päivässä ohi. Salaattia ym kevyttä voi aina syödä. Annoskoot pieniksi.  Diabetikoiden ruokavalio-ohjeistukset ovat hyviä, niistä kannattaa ottaa mallia. Jotkut ajattelevat, että laihtuvat suunnilleen tekemättä mitään. Hieman pitää vaivaa nähdä jos meinaa tuloksia saada.
Itse tosiaan mahdun nyt vanhoihin vaatteisiin. =) Kannatta huomioida, että lantioliitosten palautuminen normaaliksi kestää vuoden päivät. Ne usein levenevät useita senttejä raskauden aikana. Että ei kannata rynnätä heti kauppaan ostamaan uutta vaatekertaa ensimmäisen vuoden aikana synnytyksestä. ;)

Vaikeuksia syömisen kanssa?

Jos lapsi pulauttelee paljon ja kieltäytyy syömästä, voi hänella olla mahanportin ahtauma (pylorusstenoosi). Näitä on eri asteisia eikä tämä ole mitenkään harvinaista. Vaiva voi olla vaaraton, mutta jos lapsi ei syö ja paino ei nouse, on mentävä lääkäriin. Joskus tarvitaan erikoissairaanhoidon apua. Vaiva korjaantuu yleensä iän kanssa vauvan kasvaessa ja paikkojen kasvaessa. Tyypillistä tälle on suihkumaiset oksennukset. Ei pelkät pulauttelut. Pelkkä runsas pulauttelu johtuu yleensä mahan suun toiminnan häiriöstä, jolloin ruokaa pääsee takaisin ruokatorveen. Tämä on huomattavasti pienempi ongelma ja paranee itsekseen.

Kaikille vauvoille tulee kausia jolloin tuntuu ettei vauva syö mitään. Jotkut vauvat sitten ovat vain ronkeleita, etteivät syö kuin 5 lusikallista ja toiset söisivät vaikka kaksi lautasellista ihan mitä vain. Erityisesti kuumalla ilmalla lapset eivät tahdo syödä. Tällöin on huolehdittava riittävästä juomisesta. Vastasyntyneet eivät tarvitse vettä rintamaidon lisäksi, jos maitoa tulee hyvin ja vauva juo normaalisti. Äitiyspakkauksen imetyskirjaa kannattaa vilkaista, jos imetyksen kanssa on hankaluuksia. Jos vauva ei ota tuttipulloa, kannattaa kokeilla nokkamukia. Siihen opettelu voi viedä parikin viikkoa. Siksi suosittelen että imettävät äidit tarjoaisivat kuitenkin välillä tuttipulloa vauvalle, jotta hän suostuisi ottamaan nestettä muualtakin kuin tissistä. Pulloon kannattaa laittaa lypsettyä äidinmaitoa. Kiinteitä syövälle lapselle kannattaa tarjota kaikkea kylmää, kuten hedelmäsoseita. Sama pätee myös hampaita tekeville lapsille. Jos vauva on ronkeli, kannattaa ruoka-ajoista kuitenkin pitää kiinni. Ei liikaa välipaloja ym.

Terve lapsi ei kuole nälkään! Ne syövät kun on nälkä. Turhia temppuiluja ei kannata käyttää. Laulamien ruokailun yhteydessä auttaa yleensä suunnattomasti. Joskus täytyy ottaa lapselle lelu kaveriksi, jotta hän malttaa pysyä syöttötuolissaan. Jos lapsi ei oikeasti tahdo syödä ja "nälässä pitäminen" ei auta, kannattaa ehdottomasti käyttää lasta lääkärissä. Telkkarin edessä syömistä ei kannata suosia, sillä tästä tulee huono tapa. Lisäksi lapsi oppii yhdistämään ruokailun ja tv:n katsomisen. Aina on tv on päällä, täytyy saada ruokaa, vaikka ei olisi nälkäkään.

Kiinteiden aloittamisesta:
Useimmat aloittavat kiinteät 4-6kk kohdalla. Viimeistään 6kk kohdalla. Kannattaa aloittaa kokeilu lounasaikaan ja mahdollisimman vähän allegisoivilla aineilla, kuten peruna, bataatti, porkkaa. Viljoista kauraa kannattaa ensin kokeilla. Eri hedelmiä varovasti ja pieniä määriä. Mansikka, kananmuna, pähkinät ja sitrushedelmät ovat hyvin allergisoivia. Kannattaa pitää mielessä myös maitoallergia.

Vitamiinit:
Jos tuntuu, ettei lapsi saa tarpeeksi esim. C-vitamiinia, niin tipauta sitruunamehua ruoan joukkoon. Tyrni marjassa taitaa olla eniten C-vitamiinia. D-vitamiineissa kannattaa suosia vesipohjaisia valmisteita niin ei tule niin paljon masuvaivoja. Jos lapsi syö huonosti useita kuukausia, niin kannattaa varmistaa, ettei hemoglobiini pääse laskemaan. Lihasta mm. saa rautaa. Yleensäkin kannattaa suosia riistaeläimiä, koska ne ovat terveellisimpiä. Kovia rasvoja ja suolaa ei lapsille kannata antaa. Myös sienet ja hunaja ovat kielletty alle 1v.

Rasvat
Omega-3 rasvoja tulisi suosia paljon myös lapsilla, sillä ne ehkäisevät tulehdustauteja. Omega-3 rasvoja saa paljon mm. lohesta. Nykyisin ihmiset syövät liikaa omega-6 rasvoja ja vähän omega-3 rasvoja. Mutta näiden suhteen pitäisi olla 3:1 (omega-6 saa olla kolme kertaa enemmän kuin kolmosta, mutta ei enempää). Amerikassa suhde on 24:1! Omega-6 rasvoja saa mm. pähkinöistä ja öljyistä. Omega-3 on myös tärkeä tekijä sydän- ja verisuonitautien estossa. Trans-rasvat ovat vaarallisimpia (esim. friteerauksessa). Omega-3 lisää ei kuitenkaan alle 1v kannata antaa. Omega-3 lisäravinnetta löytyy kuitenkin lapsille apteekista hauskoiksi kalakarkeiksi naamioituneena.

Aamiainen: Puuro on yleinen aamiaisvaihtoehto. Mutta jos lapsi jostain syystä ei huoli puuroa, niin leipä, jogurtti ym on yhtä hyvä vaihtoehto. Puuro kannattaa tehdä maitoon, jotta se olisi täyttävämpi ja monipuolisempi. Sokeria kannattaa välttää, koska se aiheuttaa vain nopean virtapiikin, joka puolen tunnin päästä tulee alas ja lapsi on kärttyinen ja väsynyt. Esim aamiaismuroissa on yleensä aina sokeria ja näitä en suosittele, vaikka USAssa, Britteissä ym tuntuu olevan tapana. Puuro on aikuisellekin erittäin hyvä painonhallinnan kannalta. Kun syö lisäksi leivän, niin pitäisi pärjätä lounaasen saakka.

Kuulin yhdessä lääkäriohjelmassa, että amerikassa yksi suosituimmista ruoiasta kiinteiden aloituksessa on mac and cheese..! En kyllä usko et tämä on yleinen suositus, sillä tuohan on vain makaronia, voita ja juustoa. Kauheaa. En syö itsekään tuommoista.

Vinkki: Juurekset ja vihannekset (peruna, porkkana, bataatti, kukkakaali, parsakaali ym) säilyvät hyvin pakkasessa, kun ne on keitetty ja soseutettu. Kannattaa tehdä isompi annos kerralla ja laittaa nöttösiä pakkaseen valmiiksi annoksiksi. Myös lihaa kannattaa keittää/paistaa ja soseuttaa pakkaseen. Kun mukaan lisää esim sipulia, yrttejä, paprikaa, porkkanaa ym, niin saa vähän maukkaampaa ruokaa. Ja rypsiöljyä kannattaa lisätä. Yli 1-vuotiaalle voi sitten alkaa soseuttamaan jo perheen normaalia ruokaa. Mutta eipä tällä ole kiire.

HOX! Lääketieteellinen pointti: oksentelu ei kuivata lasta läheskään niin paljon kuin ripulointi. Mutta silti pitää huolehtia aina juomisesta, jos lapsella ilmaantuu oksentelua. Ripuloinnissa pitää lähteä pienemmällä kynnyksellä sairaalaan nesteytykseen. Lapsen yleistila ratkaisee. Jos lapsi oksentaa ja ripuloin yhtäaikaa, on myös parempi käydä arviossa nopeasti.

Jos epäilee lapsella maito- tai vilja-allergiaa, pitää ehdottomisti käyttää lääkärissä! Mitään omia diettejä ei saa mennä näiden ruoka-aineiden kohdalla tekemään. Appelsiinin esimerkiksi voi hyvinkin jättää ruokavaliosta pois, mutta maito ja vilja vain lääkärin määräyksestä. Allergiat ovat aika hankalia eikä niitä useinkaan tarpeeksi aikaisin diagnosoida, koska itkeviä lapsia on niin paljon. Julkinen terveydenhuolto on monessa paikkaa valitettavan ruuhkautunut. Siksi olen ottanut lapsillemme hoitokuluvakuutukset, jotta voi käyttää yksityisiä palveluita. Mielestäni on surullista että tähän mennään, mutta lapsien etu on pääasia.

Kaikista paras juttu minkä olen kuullut aiheesta on, kun eräs poika ei suostunut pienenä syömään normaaliruokaa muuten kuin jäätelötötteröstä saunanlauteilla istuien! Tämä juttu on tosi!

Muokattu 2016:
Kirjoitin joskus siitä miten neuvoloihin tulee jatkossa suositukset, että 4kk iässä annettaisiin ihan muutamia makupaloja kiinteää ruokaa, sillä tämän on todettu vähentävän allergioita, etenkin kalan suhteen. Osa lukijoista aloitti semmoisen shown, että päätin poistaa koko tekstin. Tarkoitus ei ole luopua imetyksestä tai aloittaa edes säännöllistä kiinteiden syömistä. Tarkoitus on antaa lapselle näytteitä, jotta keho tottuu paremmin uuteen. Joidenkin on vain pakko saada riehumalla tuoda oma mielipiteensä esiin. Kertoo minusta sosiaalisten taitojen puutteesta. Asian voi aina ilmaista myös asiallisesti. No, nythän nämä suositukset ovat virallisia. Niitä ei ole pakko toteuttaa, jos uskoo että lapsi menee pilalle yhdestä pottu palasesta. Imetys ei kuitenkaan suojaa lapsia kaikelta maailman pahuudelta, vaikka se tärkeää onkin. Jokin maalaisjärki pitäisi tässäkin hommassa pysyä. Eräs kaverini ei syötä lapselleen valmispilttejä kuin äärimmäisessä hädässä. Oikeastiko hän luulee, että yksi mangosose pilaa lapsen terveyden ikuisesti.. Itse suosittelen lapsen täysimetystä 6kk saakka, mutta tämä ei tarkoita sitä etteikö lapselle saisi antaa yhtä teelusikallista viikossa jotain kiinteää. Monella täysimetys ei onnistu, vaikka mitä tekisi eikä tästäkään kannata itseä soimata. Pääasia että yrittää ja tekee niin kuin parhaaksi näkee. Jos kiinteiden aloittaminen vähentää mahavaivoja ja tuo paremmat yöunet, miksei sitten tekisi niin.