Rokotuksista ym

Tässäpä löytyi hyvä sivu, jossa on paljon myös paljon linkkejä eri lähteisiin:

http://www.iflscience.com/health-and-medicine/dear-parents-you-are-being-lied

Siinä on paaaljon tietoa. Varsinkin heille, jotka vielä epäilevät rokotusten hyötyä ja tehoa.

Vuosikaudet tehty töitä, että saataisiin lapsikuolleisuus mahdollisimman alas ja nyt jotkut porukat ovat keksineet, että rokotuksista olisi haittaa ja jättävät lapsensa rokottamatta. En ikinä asettaisi omia lapsiani semmoiseen vaaraan. Kurkkumätä, jäykkäkouristus, polio ym ovat tappavia tauteja, vaikka niitä hoidettaisiinkin hyvissä sairaaloissa. En ymmärrä oikein ajatusta, että eletään niin kuin ennen vanhaan.. Sillon kun lapsi ja äitikuolleisuus oli 50% ?
 

Artikkelissa perustellaan mm. että rokotusten ja autismin välillä ei ole mitään yhteyttä. Lisäksi kerrotaan, miten rokotuksilla pelastetaan miljoonien lasten henki joka vuosi. Rokotteista ei saa toksisia annoksia alumiinia. Äidinmaidossakin on enemmän alumiinia eikä tämä ole vauvalle vaaraksi. Moni rokotevastustaja perustelee että yleinen hygienia on vähentänyt tauteja. Toki se jonkin verran on, mutta viruksia ei niin vain tapetakaan.

 

Rokotteiden sivuvaikutukset ovat tiedossa ja niistä kerrotaan avoimesti. Riskit ovat älyttömän pienet.

Rokotteet ovat testatuimpia lääkkeitä maailmassa.
 

Jotkut luottavat laumaimmuniteettiin, eli jos esim. 97% lapsen ympärillä olevista ihmisistä on rokotettuja, lapsi on turvassa. Aika itsekästä ja typerää, sillä entäs jos matkustaakin ulkomaille jossa laumaimmuniteetti on 5%. Jos kaikki ajattelisivat näin, niin kohta laumaimmuniteettiahan ei olisi edes. Myös rokotus.fi sivuilta löytyy tietoa. Onneksi Suomessa harva jättää rokotukset ottamatta. Itse en ikinä altistaisi omia lapsiani riskiin saada kuolettava tauti. Aivan hullua.

Tässä vielä tietopaketti jonka kokosin:


Rokotus on terveydenhoidollinen toimenpide, jossa potilas altistetaan rokotteella taudinaiheuttamiskyvyltään tehottomiksi tehdylle virukselle tai bakteerille tai niiden rakenneosille. Tämä saa elimistön puolustusjärjestelmän tuottamaan vereen valkosoluja, jotka muistavat kyseisen taudinaiheuttajan. Näin potilas saa immuniteetin taudinaiheuttajaa vastaan sairastamatta varsinaista tautia. Suurin osa rokotteista on viruksia vastaan. Bakteereita vastaan on kehitetty antibiootit. Ne eivät toimi viruksia vastaan. 
 
Rokottaminen on ollut tehokas keino varsinkin tartuntatauteja vastaan. Kattavien rokotusohjelmien avulla isorokko arvioidaan maailmanlaajuisesti hävitetyksi ja esimerkiksi polio, tuhkarokko ja jäykkäkouristus tautitapauksia saadun vähennetyksi huomattavasti. Maailman terveysjärjestön (WHO:n) mukaan 25 tautiin on olemassa rokote, joka estää tai auttaa hillitsemään taudin leviämistä. Joskus tauti voi tulla päälle rokotetullekin, mutta taudinkuva on huomattavasti lievempi kuin rokottamattomalla.

Lasten rokotusohjelma
 
http://www.rokote.fi/lasten-rokoteopas/lasten-rokotusohjelma/
Kannattaa muistaa että ensimmäinen rokote tulee 2-3kk ikäiselle vauvalle. Sitä nuorempi vauva ei ole suojattu. Esim. hinkuyskää tapaa harvakseltaan pienillä vauvoilla. Varsinkin jos isä on armeijassa tai siellä töissä.
 

Nykyisin monen rokottamattoman lapsen pelastukseksi tulee hyvä tehohoito. Ilman sitä kuolleisuus olisi huomattavasti suurempi.  Kuntien järjestämiä valtion rahoittamia rokotuksia nimitetään yleiseksi rokotusohjelmaksi.  Rokotuksia voi ostaa myös itse apteekista, mutta näihin tarvitaan lääkärin resepti. Ulkomaan matkoja varten kannattaa tarkistaa suositeltavat rokotteet (mm. hepatiittirokotteet, malaria ym) rokote.fi sivuilta. Puutiaisaivokuumetta (punkeista) vastaan on rokote, mutta borreliaa vastaan ei ole olemassa rokotetta. Borrelia on bakteeritauti, johon löytyy tarvittaessa antibiootti. Antibioottia ei kuitenkaan aloiteta pelkästään sen vuoksi, että punkki on puraissut, sillä harva kehittää taudin.

HPV on kohdunkaulan syöpää estävä rokote nuorille tytöille. 

Laumaimmuniteetti
Väestön immuniteetti, joka estäessään tartuntataudin leviämistä voi suojata rokottamattomankin yksilön. Tämä tarkoittaa yleensä sitä että vähintään 95% väestöstä on oltava rokotettuna, jotta rokottamaton porukka on suojattuna. Rokottamaton ei tietenkään sairastu, jos ympärillä ei ole aktiivia virusta.

Rokotteet estävät vuosittain 2-3 miljoonan lapsen kuoleman. Vallitsevan lääketieteellisen näkemyksen mukaan rokotusohjelmien hyödyt ovat kiistattomia sekä rokotettavalle itselleen että koko yhteisölle. Esimerkiksi Suomessa, missä neuvolajärjestelmän ansiosta on kattava yleinen rokotusohjelma ja noin 92 prosenttia lapsista saa vapaaehtoisesti kaikki rokotusohjelman mukaiset rokotukset, on monia hengenvaarallisia tauteja, kuten tuberkuloosi, kurkkumätä, jäykkäkouristus, tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko saatu hävitetyksi melkein kokonaan. Rokotusohjelmista huolimatta maailmassa kuoli vuonna 2002 noin 57 miljoonaa ihmistä sairauksiin, jotka olisi voitu estää rokotuksilla. 

Rokotteiden ei ole todettu aiheuttavan esim. tarkkaavaisuushäiriöitä! Välillä tuntuu että moni vanhempi ei nykyaikana ymmärrä, että lasten kuuluukin tietyllä tavalla olla vilkkaita. Ja lapsista tulee mahdottomia mikäli heille ei pidä rajoja. Käytöshäiriöt myös voivat olla merkki perheen sisäisistä ongelmista. Ei niinkään lapsen sairaudesta. Lapsen masennus voi myös oireilla käytöshäiriöinä.



Sikainfluenssarokote skandaali muutama vuosi sitten aiheutti kansassa paniikkia narkolepsia tapausten noustua esiin. Itsekin oli hoitamassa Oulussa lasten neurolla näitä tapauksia. Tämä rokote pääsi markkinoille liian aikaisin, koska kansa vaati rokotetta nopeasti ja tätä ei oltu tutkittu tarpeeksi. Lisäksi kaikkeen vaikuttaa toki vielä raha.

Hyödyt
Rokotusten vastaisessa kirjallisuudessa usein esitetään, että tartuntatautien määrä oli kääntynyt jo laskuun ennen laajamittaisten rokotusohjelmien käynnistymistä ja että syy tautien vähenemiseen, ainakin kehittyneessä maailmassa, olisi pääasiassa parantunut hygienia ja elinolot. Tämä pitää jossakin määrin paikkansa tuberkuloosin osalta, mutta ei esim. herkästi tarttuvien rokkotautien osalta. Vaikka hygienialla, antibiooteilla ja väljemmillä elinolosuhteilla on ollut osuutensa asiassa, tilastot osoittavat että rokotteilla on ollut merkittävä vaikutus. Esimerkiksi tuhkarokon yleisyydessä on ollut vuosien varrella jaksollista vaihtelua, mutta pysyvää ja merkittävää tapausten vähenemistä ilmeni vasta sen jälkeen kun tuhkarokkorokote otettiin laajamittaisesti käyttöön vuonna 1963. Haemophilus influenzae -bakteerin aiheuttamat vakavat infektiot lapsilla vähenivät kahdessa vuodessa lähes nollaan, kun Hib-rokotukset aloitettiin vuonna 1985.

Niissä kehittyneissä maissa, joissa rokotusohjelmasta on poistettu jokin rokote esimerkiksi sivuvaikutusepäilyjen vuoksi, vaikutukset taudin esiintymiseen ovat olleet erittäin merkittäviä. Britannia, Japani ja Ruotsi poistivat hinkuyskärokotteen rokotusohjelmasta 1970-luvulla. Pian sen jälkeen muun muassa Britanniassa alkoi laaja, yli 100 000 tapauksen hinkuyskäepidemia, joka vuoteen 1978 mennessä oli aiheuttanut 36 kuolemantapausta. Japanissa rokotettujen määrän lasku 70 prosentista 20–40 prosenttiin aiheutti hinkuyskätapausten lisääntymisen 393 tapauksesta (1974) 13 000:een (1979).

Rokotusten avulla on maailmasta hävitetty kokonaan isorokko, joka vielä vuonna 1970 vei kaksi miljoonaa ihmishenkeä vuodessa. WHO julisti taudin täysin hävitetyksi vuonna 1980. Isorokkoon ei ole olemassa parantavaa hoitoa, ja sairastuneista jopa 30 prosenttia menehtyi. Viimeinen tautitapaus todettiin vuonna 1977. Ennen isorokko surmasi joka seitsemännen eurooppalaislapsen. Isorokkovirusta on tallessa muutamassa laboratoriossa maailmassa.
Myös polio on lähellä hävitystä.

Haitat
Kuten kaikkiin lääkkeisiin, myös rokotteisiin liittyy haittoja. Toisin kuin monilla muilla lääkkeillä, ei rokotusten yhteydessä ilmeneviä ei-toivottuja vaikutuksia yleensä kutsuta sivuvaikutuksiksi vaan haittavaikutuksiksi. Rokotteiden haittavaikutukset ovat yleensä harvinaisia ja paljon epätodennäköisempiä kuin vastaavat haitat sairauksista, joita rokotteet torjuvat. Rokotusten lyhytaikaisia haittavaikutuksia voivat olla muun muassa kuumotus, punoitus, kipu, arkuus tai ärtyisyys pistosalueella. Yleisön huomio on jossain määrin siirtynyt tautien riskeistä rokotusten riskeihin, koska rokotteet ovat tehneet tartuntataudit harvinaisiksi.

Rokotevastaisuus
Rokotuksen vastustamista on esiintynyt jo menneinä vuosisatoina, mutta nykyaikana sen perustelut ovat muuttunut kahdenlaisiksi. Toisaalta epäillään, että rokotusten taustalla on taloudellisen hyödyn etsiminen, ja toisaalta katsotaan, että rokotuksilla on enemmän tai vähemmän vakavia haittavaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kuten jo aiemmin tekstissä mainitsin.
Itse en altistaisi omia rakkaita lapsiani tappaville taudeille vapaaehtoisesti.
Vanhempien mielipide ei saa olla yhtä pätevä asia kuin tutkittu fakta. Julkisesti otan aika vähän kantaa asioihin, mutta tähän on pakko. Mielestäni lapsia pitäisi suojella rokotevastaisilta vanhemmilta. En sano että huostaanotto on ratkaisu, vaan informaatiota pitää lisätä. Joissain maissa ei pääse esim. kunnalliseen päiväkotiin/kouluun mikäli on rokottamaton lapsi. Minusta ei myöskään ole huono idea tehdä rokotteista pakollisia. Viime aikoina on puhuttu myös lapsilisän poistamisesta, mutta luulen että tämä ei tuo muutosta asiaan, vaan aiheuttaa suurempaa vastarintaa ja vihaa.
Rokotuksia pidetään yhtenä kustannustehokkaimmista terveysinvestoinneista.

Taudit
Tässä vielä eriteltynä taudit, jotka ovat Suomesta lähes hävitetty rokotusohjelman ansiosta.

Kurkkumätä (difteria)
Kurkkumätä on asetuksessa luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Yleisvaarallisen tartuntataudin tarttuvuus on suuri tai tauti leviää nopeasti. Kurkkumätä on bakteeritauti. Se tunnettiin ennen nimellä kuristustauti.  Kurkkumätä on ihmiskunnan historian suurimpia tappajia. Kun epidemia levisi kaupunkiin, se tappoi kymmenesosan väestöstä ja katosi. Uhreista suurin osa oli lapsia, koska näillä ei ollut suojaa aikaisempien kurkkumätäaaltojen pohjalta. Kurkkumädän merkitys alkoi vähentyä rokotusten tultua käyttöön 1920-luvulta (Euroopassa 1930-luvulta) lähtien. Myös hygienialla ja elintason paranemisella on ollut vaikutusta taudin vähenemiseen. Tauti tarttuu mm. syljen välityksellä. Bakteeri pesiytyy ja lisääntyy ihmisen nielussa, jossa se tuottaa paikallisesti toksiinia. Taudin kaikki oireet, niin nielussa kuin muissakin elimissä, johtuvat tästä myrkystä, joka kulkeutuu elimistössä verenkierron ja hermoston välityksellä. Kurkkumädän yleinen ensioire on nopeasti paheneva kurkkukipu. Siihen kuuluu usein myös kuumeilua, nielemisvaikeuksia ja turvotusta kaulassa ja kurkussa. Kun kurkkumätä etenee, bakteerin erittämä myrkky, difteriatoksiini, saattaa vahingoittaa munuaisia ja sydänlihasta. Pahanlaatuisessa tapauksessa nieluun ilmestyvät peitteet leviävät kitapurjeeseen ja pehmeään kitalakeen. Kurkunpään difteriassa tulehdus kohdistuu äänihuuliin. Turvotus voi olla vaikea, jolloin hengitys vaikeutuu ja voi seurata jopa tukehtumiskuolema. Potilaan parantuessa peitteet alkavat irtoilla limakalvosta. Tällöin on jälleen vaarana tukehtuminen.

Hinkuyskä
Bakteerin aiheuttama sairaus, jonka tyypillinen oire on puuskittainen yskä. Yskät saattavat kestää jopa kuukausia. Sairaus tarttuu ihmisestä toiseen pisaratartuntana. Hinkuyskä on tartuntakykyinen kuitenkin vain sen alkuvaiheissa. Maailman terveysjärjestön (WHO) arvion mukaan hinkuyskä aiheuttaa vuosittain 50 000 000 sairas- ja 300 000 kuolemantapausta. Vastasyntyneet ovat vaarassa, sillä heillä ei ole vielä rokotetta. Hinkuyskää tapaa Suomessa, sillä sitä tulee meille ulkomailta. Hinkuyskää vastaan on myös antibiootti.
 
Jäykkäkouristus (tetanus)
Hengenvaarallinen tauti, jonka tärkeimpiin oireisiin kuuluvat päänsärky, lihasten jäykkyys ja lihaskouristukset. Lihaskouristukset voivat olla niin kovia, että luut murtuvat. Jäykkäkouristusbakteeri elää etenkin mullassa ja ihminen voi saada tartunnan multaisista haavoista tai likaisista esineistä. Myös eläinten puremat voivat aiheuttaa jäykkäkouristusta. Itse tautia eivät aiheuta bakteerit, vaan näiden muodostamat myrkyt, jotka kulkeutuvat veren mukana hermostoon, ja aiheuttavat lihaskouristuksia. Jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen. Se ei myöskään jätä varmaa immuniteettia. Jäykkäkouristusta hoidetaan immunoglobuliinilla (vasta-aine). Samalla hoidetaan potilaan haavat, jotka mahdollisesti ovat olleet kosketuksissa maan kanssa. Taudin ehkäisyyn on saatavilla tehokas rokote, mutta ellei sitä ole ollut käytettävissä, myös altistuksen jälkeinen profylaksia on mahdollinen. Mikäli rokotuksesta on yli 5v ja potilaalle tulee likainen haava, tulee rokote tehostaa (esim. työterveyshuollon tai päivystyksen kautta).
 
Polio
Lapsihalvaus. Viruksen aiheuttama tauti. Valtaosa tartunnoista on oireettomia ja useimmilla tartunnan saaneilla oireet ovat lieviä, kuten kuumetta, kurkkukipua ja huonovointisuutta. Vakavampia oireita kuten halvausta tai aivokalvontulehdusta esiintyy noin yhdellä prosentilla tartunnan saaneista. Halvaukseen sairastuneilla kuolleisuus on noin 5–10 %; puolet halvaukseen sairastuneista toipuu kokonaan ja lopuilla esiintyy pysyviä haittoja. Halvausoireita tartunnan saaneista arvioidaan esiintyvän yhdellä neljästäsadasta. Aikoinaan käytetty nimi "lapsihalvaus" tulee siitä, että tauti tarttuu noin 600 kertaa todennäköisemmin lapsiin kuin aikuisiin, joskin aikuisilla tauti on vakavampi.

Sikotauti (parotiitti)
Viruksen aiheuttama tauti. Oireita ovat kuume sekä sylkirauhastulehdus, joka aiheuttaa turvotusta ensin toisella puolen ja sitten toisella puolen kaulaa. Noin 40 prosenttia sairastaa sikotaudin täysin oireettomasti. Muutamalla prosentilla ainoana oireena on aivokalvontulehdus. Muita taudin komplikaatioita ovat aivokudoksentulehdukset ja kivestulehdukset. Kivestulehdus taas saattaa johtaa miehen hedelmättömyyteen. 
 
Tuhkarokko (morbiili)
Viruksen aiheuttama tauti. Taudin voi saada vain kerran elämässään. Tuhkarokon itämisaika on 9–11 vuorokautta, ja taudin ensioireisiin kuuluu korkea kuume, silmien punoitus, nuha ja yskä. 3–4 vuorokauden kuluttua rokosta kuume laskee ja samalla ilmestyy ihottuma. Ihottuma alkaa ylävartalolta. Se ei kutia yhtä paljon kuin esimerkiksi vesirokko. Tautiin kuuluu voimakas valonarkuus silmissä. Tuhkarokko voi aiheuttaa jälkitauteja, joista tavallisimmat ovat välikorvan tulehdus ja keuhkokuume. Virus saattaa vaurioittaa keskushermostoa, ja taudin pelätyin komplikaatio onkin aivotulehdus. Tuhkarokko voi myös hävittää immuunijärjestelmästä muistin, jolloin henkilö on alttiimpi jatkossa muillekin taudeille. Tuhkarokkokuolemat vähentyivät WHO:n mukaan vuosien 2000–2012 välillä 78 %. Kuolleisuuden väheneminen johtuu WHO:n mukaan vastustuskyvyn paranemisesta ja lasten rokottamisesta tuhkarokkoa vastaan. Rokotukset alkoivat Suomessa jo vuonna 1975.

Vihurirokko (rubella)
Virustauti. Se on yleensä taudinkuvaltaan lievä, ja joskus sen sairastaminen saattaa jopa jäädä huomaamatta. Vihurirokko voi tarttua myös äidistä istukan kautta sikiöön. Vaikka tauti on aikuisille suhteellisen vaaraton, voi se kuitenkin aiheuttaa sikiölle vihurirokko-oireyhtymän. Sen oireita ovat mm. poikkeuksellinen pienikokoisuus, pienipäisyys, keskushermoston vauriot, kuulovamma, sydänvika ja kehitysvammaisuus.
 
Hemofilus influenzae
Bakteeri. H. influenzae:n aiheuttamiin sairauksiin kuuluvat muun muassa aivokalvontulehdus, kurkunkansitulehdus (epiglottiitti), niveltulehdus (artriitti), välikorvatulehdus (otiitti), poskiontelotulehdus (sinuiitti), keuhkokuume ja sidekalvontulehdus. Kurkunkannen tulehdus oli aikoinaan pelätty, sillä ilman intubointia (hengitysputki suun kautta henkitorveen) lapsi usein kuoli siihen. Joskus jouduttiin tekemään myös trakeostomioita (viilto kurkusta henkitorveen).
 
Rota
Ennen rokotusta lastentautien osastot olivat epidemia-aikoina täynnä tipassa olevia lapsia. Käytävillä haisi rotavirus. Ilman nesteytystä lasten riski kuolla ripulitautiin on huomattavan suuri.
Afrikassa kuolee yhä miljoonia lapsia ripuliin ilman kunnollista ripulijuomaa tai suonensisäistä nestehoitoa.


Vesirokkorokote tulee mahdollisesti yleiseen rokoteohjelmaan aikaisintaan vuonna 2017.

Yleisimmistä lastentaudeista

En mielelläni kirjoittele tänne kauheasti lääketieteestä, sillä en tule hoitamaan ainuttakaan sairastapausta blogin välityksellä. Jos perheessä lapsi sairastuu, niin kannattaa herkästi ottaa yhteys lähimpään hoitajaan tai lääkäriin. Mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Hyvät seurantaohjeet pitäisi aina tulla, jos tilanne ei toimenpiteitä vielä vaadi. Jos ohjeet ovat epäselvät, on  kyseltävä niin kauan kunnes tilanne on selvä.

Kokosin tähän kuitenkin muutaman asian, jonka jokaisen olisi hyvä tietää, mikäli lapsi sairastuu.

 

-Alle 1kk ikäinen kuumeileva vauva kuuluu aina lastenpäivystykseen, jonne voi hakeutua suoraan, ei tarvitse lähetettä perusterveydenhuollosta

 

-Alle 3kk ikäinenkin kuumeilija kuuluu helposti erikoissairaanhoitoon

 

-Alle 3kk ikäisen yskässä on otettava huomioon hinkuyskän mahdollisuus, sillä vauvaa ei ole rokotettu.

 

-Mikäli vauva alkaa ripuloida tai oksentaa, ota heti häneltä paino! Painon avulla seurataan kuivumaa tehokkaimmin. Toki lääkäri osaa lukea muutkin merkit ja lapsen yleistilan arvio vaatii jo aika kokenutta silmää.

 

-Lapsi ei yleensä kuiva oksenteluun. Lapsi vain oksentaa mahan sisällön ulos ja se on siinä. Yli 2v lapsi pärjää hyvin päivän juomattakin, jos mikään ei pysy sisällä. Pieni vauva sitten ei kauaa selviä juomatta, joten herkästi hoitoon. Ja jos pelottaa että vanhempikin lapsi kuivaa, niin ei saa epäröidä käyttää lääkärin arviossa.

 

-Kotona on aina hyvä olla apteekin ripulijuomaa varalla (osmosal, floridral)!

Tällä yksin pelastettaisiin satoja tuhansia lapsia Afrikassa. Ei tarvita tippaa.

 

-Se mikä Afrikassakin lapset tappaa, on ripuli. Ripulissa ihminen kuivaa, sillä tavaraa tulee ulos, vaikka ei söisikään mitään. Pelkällä ripulijuomalla homma hoituu, jos ihminen ei oksenna. Mikäli oksentaminen estää ripulijuoman juonnin, kuivuu pieni lapsi varsin nopeasti. Usein lapsille annetaankin päivystyspolilla ripulijuomaa nenä-mahaletkun kautta, sillä hehän tätä juomaa eivät helposti lasista ota. Juomaa voi antaa myös vauvalle tuttipullolla. Tippa on ihan viimeinen vaihtoehto. Herkästi lapsi arvioon ripulissa iästä huolimatta.

Kuume+ripuli ja/tai veriuloste+ripuli voivat sitten olla viite vakavammasta ripulitaudista eikä niitä pidä seurata kotosalla kauaa.

 

-Ottakaa hyvät ihmiset lapsillenne rokotukset! En ikinä altistaisi omia lapsiani kuolemanvakaville taudeille! Ennen vanhaan otettiin kaikki keinot lapsi- ja äitikuolleisuuden vähentämiseksi ilolla vastaan. Rokotusten poisjättö ja laumaimmuniteettiin (rokotetut suojaavat rokottamattomia) luottaminen on mahdottoman itsekästä eikä tähän kannata edes luottaa. 

Perusrokotusten haittoja on turha pelätä, vaikka näitäkin raportoidaan joskus. Rokotukset eivät mm. laukaise ADHD tai ADD tauteja. Tämä on useissa tutkimuksissa todistettu. Ihmiset eivät vain nykyisin osaa kasvattaa villejä lapsia ja tuputtavat heille erilaisia tarkkaavaisuuden häiriö diagnooseja. Huonosti tutkitun sikainfluenssarokotuksen vaikutukset narkolepsian laukaisemiseen sen sijaan oli ihan totta. Ihmiset vaativat rokotetta nopeasti ja asiaa ei keretty tutkia tarpeeksi.

 

-Vakavat taudit iskevät päälle yleensä välittömästi eikä 10 päivää flunssan alkamisen jälkeen.

 

Tässä vielä 10 faktaa korvatulehduksesta, sillä tämän hoito on muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana eikä antibioottia pidä todellakaan hennon punoituksen takia syödä. Antibiootti on hengenpelastava lääke eikä yksistään oireita lievittävä lääke.

 

1. Lapsella voi olla äkillinen välikorvatulehdus, kun hänellä on ylähengitystieinfektio, tärykalvoilla on tulehduksen merkit ja välikorvassa märkäistä eritettä.

2. Terveellä ja hyvinvoivalla lapsella on harvoin välikorvatulehdusta.

3. Lääkäriin ei tarvitse sännätä yöllä. Jos kipu alkaa kesken unien, lapselle annetaan kipulääkettä. Lääkäriin ehtii aamullakin. Lapsen kipua on tärkeä hoitaa, joten pelkkä epäilykin korvakivusta on aihe antaa kipulääkettä.

4. Välikorvatulehduksen diagnoosia ei voi tehdä vain oireiden perusteella. Ainoastaan puolella flunssaa sairastavista lapsista, joiden vanhemmat epäilivät heidän sairastuneen välikorvatulehdukseen, todettiin tulehdus (Suomalainen tutkimus).

5. Välikorvatulehdus ei ole ainoa korvakivun aiheuttaja. Flunssan aikana välikorvan alipaine voi sattua lapsen korvassa. Myös nielutulehdus, muut kaulan alueen infektiot tai lihaskivut voivat säteillä korvaan.

6. Äkillistä välikorvatulehdusta ei aina tarvitse hoitaa antibiooteilla. Viivästetyssä antibioottihoidossa lapsen tilaa seurataan. Jos vointi ei ole parempi 2—3 päivää lääkärissä käymisen jälkeen, lapsi viedään uudestaan lääkäriin. Mikäli näyttää siltä, että paraneminen ei edisty, aloitetaan antibioottikuuri. Viivästetty antibioottihoito vähentää antibioottien käyttöä, mutta ei heikennä hoidon tehoa.

7. Suomessa suositellaan jälkitarkastusta 3—4 viikon kuluttua välikorvatulehduksen toteamisesta. Tarkoituksena on tarkistaa, ettei lapsella ole välikorvaeritettä ja siitä johtuvaa kuulon heikkenemistä.

8. Välikorvatulehdus on flunssan seuralainen ja siksi toimet, joilla vähennetään hengitystieinfektioita, vähentävät myös välikorvatulehduksia. Satunnaisten tutkimusten mukaan myös tärykalvoputkitus, ajan kuluminen, lapsen kasvaminen ja hyvä diagnostinen tarkkuus vähentävät välikorvatulehduksia.

9. Käypä hoito -suosituksen mukaan lähetettä erikoislääkärille suositellaan vasta, kun välikorvatulehduksia on todettu vähintään neljä puolessa vuodessa tai viisi vuoden aikana.

10. Äkillisten välikorvatulehdusten riskitekijöitä ovat: perimä, suuri infektioaltistus, alle kahden vuoden ikä, vanhempien tupakointi, tutin käyttö, vuodenaika (syksy ja talvi lisäävät riskiä) ja se että lapsella on ollut ensimmäinen korvatulehdus alle yhdeksän kuukauden iässä. Probiootit (esim. rela-tipat) vähentävät korvatulehdusten riskiä.

Tiedeartikkeli välikorvatulehduksiin liittyen julkaistiin Lääkärilehdessä 2014.

Lähde:
Johanna Nokso-Koivisto
LT, korva-nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri.

 

 



Joka tuhannen roska menee suuhun

Ette arvaa mikä meidän 9kk ikäisellä poitsulla on harrastuksena. Hän kulkee ympäri kämppää ryömien/kontaten ja etusormella napsii ihan mikroskooppisen pieniä roskia, hiuksia ja pölyä suuhun. Sitten onnellisena jauhaa roskaa suussa. Tuon ikäinenhän laittaa vielä kaiken suuhun, mutta en ole koskaan aiemmin nähnyt noin hanakasti roskia syövää lasta! Toinen poikamme ei laittanut tähän verrattuna juuri mitään suuhun noin pienenä. Ja arvatkaa olenko sydän syrjällään koko ajan. Pölyhän nyt ei vaarallista ole ja paperin palasiin harvoin tukehtuu, mutta joka toinen päivä hän jotain oksentaa ulos.

 

Vaikka olisi siivonnut lattiat imuroimalla, moppaamalla ja luutuamalla, niin siltikin hän löytää jotain ihme roskia ja varsinkin noita paperinpalasia, joita mystisesti jostain ilmestyy. Eteiseen häntä ei ikinä päästetä, sillä siellä on pieniä kiviä. Jostain mainoksesta kerran tipahti niitti ja se löytyi suusta. Pidän lasta koko ajan silmällä ja huomaan kyllä kun hän jotain laittaa suuhun. Mutta pakkohan sitä joskus on selkänsä kääntää. Monta kertaa päivässä tsekkaan posket ja pyöräytän sormen hänen suussaan, koska hän tykkää hamstrata poskiinsa roskia. Jos joku pieni mystinen paperinpalanen (esim. vanhemman pojan lelusta tai työhuoneesta?) menee kurkkuun hän kyllä alkaa yskiä ja yökkiä. Ei kuitenkaan mitenkään kakomaan. Jos suussa ei tunnu paperia, niin silloin tökkään sormet raa'asti kurkkuun ja oksetutan hänet. Näin paperi tulee ylös suuhun ja saan sen pois. Kuulostaa varmaan aika hirveältä, mutta pakkohan se paperi on sieltä kurkusta saada pois. Tukehtumisriski siihen tosiaan on pieni, mutta tympeähän se on siellä ja eihän sitä ihmisen sisuksiin paperi kuulu. Hiuksia hän myös himoitsee. Tykkää kietoa minunkin hiukset käden ympärille ja laittaa peukun suuhun. Näin hän kyllä rauhoittuisikin helposti, mutta minulta lähtisi tukka kokonaan päästä jos näin antaisin tehdä. Poitsu menee ihan sekaisin jos ei vähään aikaan löydä jotain suuhun pantavaa lattialta. Ja nälässä ei kyllä pidetä, poika syö paljon. =D Kerran olen säikähtänyt ihan oikeasti, kun hän oksensi popcornin jyväsen. Koko ajan saa pelätä, että mitä siellä suussa/kurkussa on. En pelkää mitään niin paljon kuin lapsen tukehtumista ja sitten tämä tänttärällää löytää kaikki mahdottomimmatkin roskat. Kaikki ovat häntä ihmetelleet.

 

Äitini on minuun verrattuna himosiivooja, mutta tällä hetkellä mummulassa on enemmän roskia kuin meillä. Olen oppinut "skannaamaan" ympäristöä katseellani. Huomaan heti jos pieni lelu on hukassa. Esim. jouluna huomasin että vanhemman pojan uudesta autosta oli kaksi 2cm kokoista rengasta hukassa. Onneksi poika kuuli, kun ihmettelin missä renkaat ovat ja hän näytti mihin oli piilottanut ne. Ette arvaa missä ne oli. Saunan kiukaassa! Kyllä piti poikaa vähän torua, että sinne ei saa mennä mitään laittamaan. Tulipalohan siitä olisi voinut syttyä. Mutta sitten kuitenkin kehuinkin häntä kovasti, koska hän tämän piilopaikan kertoi. Muuten renkaita ei olisi ikimaailmassa löydetty. Vanhempi poitsu on kyllä hauska, kun jos hän joskus jotain tuommoista jäynää tekee (vaikka tietäisikin sen vääräksi) niin hän joka kerta käräyttää itsensä ja tulee kertomaan mitä on tehnyt. =D Noh, hyvä että ei ainakaan pelkää vanhempiaan, vaikka kyllä meillä yritetään kuitenkin kohtuu tiukat rajat pitää. x) Esikoinen oppi todella nopeaa pitämään pienet lelut poissa lattialta. Pienen pienet legotkin pitää nätisti pöydällä tarjottimilla. Jos joku tipahtaa lattialle, niin nappaa sen heti pois. Ja pienet lelut, jotka ovat lattialla, hän kerää kun vauva herää. Tämän hän oppi ihan hetkessä. Asiasta ei todellakaan tarvinnut tapella. =)

Mut olen siis välillä ihan tosi paniikissa ja tällä hetkellä minulla on vain yksi tavoite elämässä: pitää tuo vauva hengissä. Tietty vanhempikin lapsi, mutta ei hän mitään noin sekoa tietenkään enää tee. Esikoinen oli 1-2-vuotiaana hirmu menijä ja hänen kanssaan sai pelätä, että milloin hän loukkaa itsensä pahasti. Tosin ei hän loppupeleissä mahdottoman vilkas ollut, vaan hän tutki kaikkia ihme paikkoja taloissa. Viisaaksi on poika kyllä osoittautunut. 4-vuotiaana opettelee jo lukemaan ja osaa laskea jo tuhansiin! Ihan itse opetellut, koska on siitä kiinnostunut. Toki me tätä tuemme, mutta emme todellakaan ole häntä pakottaneet. Liikunnastakin hän pitää, mutta ei kuitenkaan perinteisistä jalkapallosta tai jääkiekosta. Voimistelu ja uinti ovat enemmän hänen mieleen. Pitää vain löytää se oma juttu. =) Tietty tuon ikäinen vielä on pieni ja mielenkiinnonkohteet vaihtuu vielä. 

 

Mut täytyy vain ajatella, että kaikkeni teen ja sen täytyy riittää. Uskon että pojilla on omat suojelusenkelit mukana. Loppujen lopuksi korkeamman kädessähän tässä ollaan. Olkaa hengessä mukana ja toivokaa että tuo vaihe menee kohta ohi. xD

"Niin kiire ettei kerkeä syödä"

Varmaan jokaisessa perheessä otsikon lausahdus tuntuu ainaki jossain vaiheessa elämää tutulta. Halusin kuitenkin antaa tällekin aiheelle oman postauksen, sillä oikeanlainen syöminen on kuitenkin todella suuri voimavara. On ihana, että vanhemmat laittavat lapset aina itsensä edelle, mutta itsestäkin on pakko välillä huolehtia.

 

Usein käy niin, että kotiäidit eivät kerkeä syödä päiväsaikaan järkevästi, vaan syövät ehkä leivän silloin tällöin. Kahden lämpimän aterian valmistaminen päivässä on aika mahdoton homma joka päivä. Toki kannattaa suosia ruokia, joista riittää syömistä pariksi päiväksi, mutta toki samaan ruokaan alkaa pidemmän päälle kyllästymään. Varsinkin kun sit yleensä pyörittää samoja ruokia viikoittain ellei sitten iske älytön inspiraatio kokkailla mitä hienompia kokeiluja. Itse olen sitä mieltä, että kun perheessä on pieni vauva, niin valmisruokien käyttö on suositeltavaa välillä. Itsellä vain on se ongelma, etten oikein saa niitä syötyä. Luultavasti niissä on liikaa suolaa tai jotain..

Jos päivällä jättää monta ruokailua väliin, niin sitä tulee sitten ahmittua koko ilta sohvalla, kun on lapset saatu nukkumaan. Kaloreita tulee usein seuraavankin päivän osalta. Kuulostaako tutulta? Tämä on varma keino saada paino nousemaan. Vanha totuus on, että "syömällä laihtuu". Muuten metabolia hidastuu ja paino alkaa kertymään. Pieniä aterioita usein on keino, jolla harvoin pääsee lihomaan. Toki täytyy vähän katsoa mitä suuhunsa pistää. Imetyksen aikana en kyllä suosittele minkäänlaisia dieettejä, mutta painon ei ainakaan kannata antaa nousta. Ja ymmärrän kyllä, ettei pienten lasten vanhempi jaksa monta kertaa viikossa lähteä salille tai lenkille, kun lapset lopultakin on saatu nukkumaan. Kannattaa kuitenkin miettiä, olisiko mahdollista elvyttää jokin vanha harrastus, joka on kenties nuoruudessa ollut ja pyytää vanhoja treenikavereita seuraksi. ;) Urheilu ei huononna imetystä ja synnytyksen lopputarkastuksen jälkeen uskaltaa treenata melkein mitä vain, jos kaikki on ollut ok.

 

Jos tuottaa vaikeuksia saada syötyä päivisin, niin voi tehdä esim. niin, että laittaa pöydälle jotain ruokaa, joka säilyy siinä pitkin päivää ja napsii sitten vähitellen, ettei pääse sokerit laskemaan. Ei tietenkään mitään karkkia tai sipsejä, vaan esim. hedelmiä. Omenan voi kuoria jo aamulla ja laittaa ilmatiiviiseen astiaan. Usein kun lapset ovat aamulla (hyvin) nukutun yön jälkeen iloisia ja aamiainenkin on saatu alas, niin siinä vaiheessa kerkeää hieman järjestellä päivää. Itse saan varsinkin aamuisin tehtyä eniten hommia, mutta myöhään herääjillä voi tietty olla vähän hankalaa. x)

 

Olen sellainen, että koko ajan täytyy touhuta ja jotain projektia täytyy olla käsillä, mutta huomaan että itsellänikin on usein ongelmia saada syötyä oikein kotona ollessa. Itse väsymys ei minua haittaa, mutta kyllä se stressiä aiheuttaa pitkällä tähtäimellä. Varsinkin kun on kaksi pientä lasta ja muutto. x) Mutta nyt on ihana ja iso talo! Stressissä tosin tulee vaistonvaraisesti syötyä väärin ja jopa ahmittua. Sinänsä jokin suru tai vastaava saa minut lopettamaan syömisen kokonaan. Stressi on vaarallinen ja huono ruokavalio aiheuttaa yleensä ongelmia jonkin ajan kuluttua. Esimerkkinä itsellä on löytyi uutena tuttavuutena närästys. Sekin vaiva kyllä hoitui aika helposti ihan vain sillä, että söin kaurapuuroa vähän väliä enkä päästänyt itseä liian nälkäiseksi. Ja kaikki rasvaiset ja sokeriset ruoat oli myrkkyä. Toki närästyslääkkeitäkin kannattaa kokeilla. Kun lapset ovat hieman kasvaneet, kostautuu huono syöminen useilla ihmisillä vasta sitten ja seurauksena voi olla kaikenlaisia ruoansulatusongelmia ja vatsakipuja, joita sitten saatetaan mennä lääkäriin asti selvittämään.

 

Että syökää hyvät ihmiset. =D

 

Yksi asia myös mitä arvostan on se, että tarjotaan apua. Ja ihmisten on otettava se apu vastaan! Tätäkin hienompi asia on se, että pyytää apua! En oikein osaa korostaa tarpeeksi, miten hieno asia avun pyytäminen onkaan. Läheinen sukulainen tai ystävä voi vaikka silloin tällöin tuoda litran maitoa kylässä käydessä ja tästäkin voi olla iso apu. Ja neuvoloistakin kannattaa kysyä apua eri tilanteissa. Se ei mitään maksa. En oikein ymmärrä semmoista, että on kunnian asia, että hoitaa koko huushollin itse. Mitä ihmeen väliä jollain kunnialla on!? Kunnian takiahan ne useimmat sodatkin on aloitettu. En hirveästi arvosta niitä perheitä, joissa vedetään itsensä ihan loppuun ja hoidetaan kaikki vaikka väkisin itse. Usein siinä saa enemmän tuhoa kuin hyötyä aikaan. En vain yhtään tajua tuota kunnia asiaa. x) Siitä ei kyllä ole ikinä mitään hyvää seurannut. Elämää täytyy helpottaa aina kun vain mahdollista. Perfektionisteja ei arvosta kukaan. Pääasia että homma hoituu. En puhu nyt sitten yhtään laiskuudesta. Väsymys ja laiskuus ovat kaksi eri asiaa. Itse laiskuus on sinänsä yksi rasittavimmista asioista elämässä, mutta en usko että lapsiperheissä ollaan laiskoja. ;) Itsestä ainakin on ihana auttaa muita, jos vain suinkin energiaa jää yli.

 

Meillä alkaa esikoisella olla pahin uhmaikä jo ohi ja hän on taas tavallaan oma ihana itsensä. x) Vaikka onhan se uhmaikä tärkeä vaihe. Tästä kirjoitinkin jokin aika sitten. Uhmaiässä on jotain kiehtovaa, mutta hermoja se toki vaatii. Huutokonserttiin on turha lähteä. Siinä menettää pelin samantien. Ja lasta pitää muistaa kehua usein, miten hieno poika/tyttö hän on taas tänään ollut, niin lapsi käyttäytyy mielellään hyvin, kun tietää että vanhemmat ovat ylpeitä. Aina kun vain on pienikin sauma, niin kehuja peliin. =) Pienet jutut tekevät arjesta ihanan.

 

Lasten ylipaino

Tässä lopultakin lupaamani postaus lasten ylipainosta ja lihavuudesta. Olen tehnyt tästä tutkimusta vastikään ja huolestuttavaa on, että lasten ylipaino on nousussa. Monet vanhemmat eivät hoksaa, miten vakavasta asiasta on kyse. Ylipaino on ongelma. En nyt todellakaan puhu esteettisestä ongelmasta, vaan puhtaasti terveydellisistä syistä. Lapsen lihavuudella on psyykkisiä seuraamuksia, kuten esim. koulukiusaaminen, itsetunnon aleneminen ym psyykkinen sairastaminen. Lisäksi terveydellisistä vaikutuksista vaarallisimpia ovat korkea verenpaine, korkea kolesteroli, metabolinen syndrooma, tyyppi 2 diabetes, sepelvaltimotauti ym, jotka sitten aikuisiällä voivat puhjeta. On jopa spekuloitu, että ylipainoisten lasten liikkumattomuus aiheuttaisi osteoporoosia, mutta tästä ei ole varmaa tutkittua tietoa.

Kuten arvata saattaa perheen ruokailutottumukset ja liikuntatottumukset vaikuttavat asiaan suuresti. Televisionkatselu ym. tietokonepelien pelaaminen pitäisi rajoittaa max. 2h/pvä. Alle kouluikäinen lapsi yleensä liikkuu tarpeeksi,jos hänen vain annetaan liikkua vaapaasti, mutta kouluikäiselle pitäisi jo alkaa hommaamaan jotain harrastuksia. Alle 2v painosta ei yleensä tarvitse stressata, mutta 3-4v ruokailua joutuu joskus jo alkaa seuraamaan.

Neuvoloihin on tulossa uudet kasvukäyrät, jotka on päivitetty ja niiden pitäisi olla paremmat kuin aiemmin. Toki erilaiset sairaudet, kuten hormonijärjestelmään vaikuttavat sairaudet, on suljettava pois tutkittaessa ylipainoista lasta. Nämä ovat vain niin älyttömän harvinaisia, että syy löytyy yleensä ruokailutavoista.

Paras keino hoitaa lihavuutta on ennaltaehkäisy. Lapsia olisi kannustettava liikkumaan paljon. Erilaiset pelit ja kannustimet tulevat usein tarpeeseen. Jos lapsia ei uskalla laittaa yksin kävellen tai pyörällä kouluun, olisi suotavaa jos vanhemmat lohkaisisivat sen verran omaa aikaa ja lähtisivät mukaan kävellen. Autokyyti ei ole hyvä valinta, koska siinä ei tule hyötyliikuntaa.

Ravitsemuksessa tärkeää on aterioiden säännöllinen rytmi. Kovia rasvoja tulisi välttää ja turhaa sokeria. Valkoista sokeria ja vehnäjauhoja ei kukaan tarvitse. Muroissa ja jogurteissa on myös yllättävän paljon sokeria. Pehmeitä rasvoja, kuten öljyä, pähkinöitä ym, on hyvä suosia, mutta ei suurina määrinä. Hedelmien ja vihannesten käyttöä tulisi myös käyttää usein. Erilaisia kasviksia on helppo sekoittaa ruoan sekaan, jos lapsi ei meinaa näitä syödä. Ja pieninä määrinä aloitetaan totuttaminen. Lapsi voi myös saada pienen tarrapalkinnon ym, kun maistaa jotain uutta hedelmää ym. Karkkipäivä on hyvä olla kerran viikossa, jotta tulee joskus herkuteltua. Turhat välipalat tulisi jättää pois. Lääke- ja leikkaushoitoa ei Suomessa pienille lapsille käytetä.

Mitään karppausta ei saa lapsille suositella! Monipuolisuus on avainsana. Lapsi tarvitsee hiilihydraatteja eikä näitä missään nimessä saa jättää pois. Karppauksessa myös usein tulee käytettyä kovaa rasvaa paljon, mikä on suuri riski sydän- ja verisuonitaudeille.

Lasten laihdutus toimii pääasiassa niin, että paino pyritään pitämään samana pituuskasvun lisääntyessä.  Lapselle ei kannata puhua painon pudottamisesta, koska se helposti kuulostaa syyttävältä. Suurin muutoshan tulee pääasiassa koko perheen ruokailutottumuksista. Usein perheessä useammat kuin yksi henkilö ovat ylipainoisia. Eikä tämän tekstin tarkoitus todellakaan ole osoittaa ketään syyttävällä sormella ja torua. Kaikki varmasti yrittävät parhaansa. Näistä asioista vain jaetaan tietoa yllättävän vähän.

Lähteet laitoin tuonne kommenttikenttään, koska niitä oli niin paljon, että postauksesta olisi tullut hirmu pelottava. =D Toivottavasti näistä vinkeistä on jotain apua, jos huomaa että perheeseen voisi tehdä jotain elintapa muutoksia. Neuvolasta kannattaa kysyä apua, jos tulee kysyttävää. =)

D-vitamiini

Yliopiston apteekki on vastikään teettänyt tutkimuksen lasten D-vitamiinin saannista ja tässä on muutamia kohtia.

D-vitamiinin riittävä saanti on tärkeää lapsen ja nuoren normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. Auringonvalo ja ravinto eivät Suomessa riitä kasvuikäisten D-vitamiinilähteeksi. Sen vuoksi alle 18-vuotiaille suositellaan D-vitamiinivalmisteiden käyttöä päivittäin.

Suomessa vanhemmat huolehtivat parhaiten vauvaikäisten D-vitamiinin saannista. Lasten kasvaessa D-vitamiinivalmisteiden käyttö unohtuu. Tämä on huolestuttavaa, koska tutkimusten mukaan lasten ruokavaliossa on liian vähän D-vitamiinia sisältäviä ruoka-aineita.

Yliopiston Apteekin tuoreen tutkimuksen mukaan alle 3-vuotiaista lapsista 72 % saa D-vitamiinivalmisteen päivittäin. D-vitamiinivalmisteiden käyttö vähenee sitä mukaa, kun lapset kasvat: 7-12-vuotiaista enää 44 % ja 13-17-vuotiaista 23 % nauttii D-vitamiinivalmisteen päivittäin. Yli puolet kouluikäisistä ei käytä D-vitamiinivalmisteita edes satunnaisesti.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Suomen Lastenlääkäriyhdistys antoivat tammikuussa 2011 uudet suositukset lasten ja nuorten D-vitamiinivalmisteiden käytöstä. Niiden mukaan 0-18-vuotiaiden tulisi nauttia D-vitamiinilisää päivittäin ympäri vuoden. 

Käyttösuositukset alle 18-vuotiaille

Alle 2-vuotiaat
D-vitamiinivalmistetta annetaan kahden viikon iästä lähtien 10 mikrog vuorokaudessa ympäri vuoden riippumatta siitä, saako lapsi äidinmaitoa, äidinmaidonkorviketta, lasten erityisvalmistetta ja/tai vitaminoitua lastenvelliä/puuroa tai muuta D-vitaminoitua maitoa.

2-18-vuotiaat
D-vitamiinivalmistetta käytetään 7,5 mikrog vuorokaudessa ympäri vuoden. Vitamiinivalmisteen käyttö vitaminoitujen maitovalmisteiden ja rasvojen ohella on turvallista, eikä liikasaannin riskiä tavanomaisessa ruokavaliossa ole.

D-vitamiinivalmisteita on useita erilaisia. Kannattaa tiedustella niistä omasta apteekista. Yleensä kaikkein rasvapitoisin on se, joka aiheuttaa vauvoille eniten mahavaivoja. Mutta kannattaa kokeilla erilaisia valmisteita ja etsiä omalle lapselle parheiten sopiva. 

Tällä hetkellä oman tutkimuksen alla on lasten lihavuus, josta on tulossa piakkoin juttua.

Mahataudista

Jos lapsi alkaa ripuloida tai oksentaa, kannattaa hänet heti punnita. Näin lapsen mahdollista kuivumista on helppo seurata. Lääkäriin kannattaa myös aina ottaa mukaan neuvolakortti, jotta lapsen oletettua painoarvoa voidaan arvioida. Jos lapsi menettää painoa parin päivän sisällä, johtuu se aina nesteenpuutoksesta. Lapsen yleistilan lisäksi on hyvä seurata limakalvoja ja virtsantuloa. Alle 5% kuivuma (eli painonlasku) ei vielä haittaa. 5-10% kuivuma on korjattavissa kotona apteekista saatavalla ripulijuomalla. Yli 10% kuivuma vaatiin jo usein tiputusta. Tärkeä on saada lapsi juomaan. Laimennettu mehu on hyvä. Maito ei ole kielletty, mutta mahataudin aikana on aina jonkinasteinen ohimenevä laktaasin puutos, joten liika maidonjuonti ei ole hyväksi. Vettä välillä myös, mutta ei liikaa, sillä siinä ei ole elektrolyyttejä. Vissyvesi, limsat, omenamehu ja appelsiinimehu ovat liian äkäisiä, eikä näitä kannata suosia. Omat vanhemmat ovat parhaita kertomaan lapsen yleistilasta. Jos tuntuu, että lapsi on todella väsynyt ja "outo", niin kannattaa käytää aina lääkärissä. Usein virusmahataudit kestävät jopa 5päivää. Jos mukana on flunssaa, on kyseessä usein adenovirus. Jos lapselle nousee kuume ja ripuli pitkittyy, voi mahdollisesti kyseessä olla bakteerin aiheuttama tauti. Näitä kuitenkin saadaan yleisimmin ulkomailta. Jos lapsella näkyy verta ulosteessa, on hänet välittömästi vietävä lääkäriin, sillä kyseessä voi myös olla bakteeri. Nämä on kuitenkin hoidettavaissa. Tässäpä muutama vinkki näin keväiseen ripuliaikaan. x) Onneksi nykyisin on rotarokotteet. Se vasta on äkäinen tauti.

Vesirokko

Vesirokkovasta-aineita on noin 90% suomalaisista. Suuri osa on sairastanut taudin todella lievänä tai oireettomana. Vesirokko on lapsille melko vaaraton tauti, mutta voi aiheuttaa ikäviä jälkikomplikaatioita. Nykyisin ei enää suositella mitään "vesirokkokutsuja", joissa terveitä lapsia hinkataan sairasta vasten, jotta saadaan tauti tartutettua lapselle ja näin ikään elinikäiset vasta-aineet. Tällä tavoin saadaan lapselle usein todella vaikea tauti ja lapsi kärsii kivuista, kutinasta ja tuskaisesta olosta viikon. Usein lapsi saa taudin joka tapauksessa tarhasta tai koulusta ja sairastaa taudin lievänä.

Vesirokkoon on kehitetty hyvä rokoite, jonka voi ottaa yli vuoden ikäisille. Kannattaa kuitenkin ottaa kaksi piikkiä, sillä yksi ei takaa 100% tehoa. Sikiölle vesirokko on vaarallinen ja voi aiheuttaa vakavan kehitysvamman. Siksi äidin on varmistettava, että on sairastanut vesirokon. Tämä kannattaa tehdä jo ennen raskaaksituloa, sillä raskaanaolijoita ei enää voi rokottaa. Tautia voidaan lääkitä, mutta tämä ei enää sikiötä pelasta. Tosin sikiön vammautuminenkaan ei ole varmaa. Terveyskeskuksessa voi otattaa vasta-aineet ja jos ne ovat negatiiviset, kannattaa rokoite ottaa. Jos raskaanaollessa on ollut vesirokkoaltistuksessa, on otettava yhteys terveyskeskukseen ja verinäytteet on tehtävä päivystyksellisesti, sillä lääkehoito on aloitettava parin päivän sisällä altistuksesta. Vesirokon inkubaatioaika (eli aika altistuksesta oireisiin) on vajaa pari viikkoa. Tauti voi tartuttaa jo pari päivää ennen oireita. Jos haluat lapsellesi rokotuksen, ota yhteys terveyskeskukseesi.

Jos ihminen on sairastanut vesirokon, voi hän aikuisiässä saada vyöruusun, joka on erittäin kivulias, toispuoleinen ihottuma. Tämä johtuu siitä, että vesirokkovirukset jäävät kytemään hermosoluganglioihin ja voivat aktivoitua sieltä. Uutta vesirokkoa ei kuitenkaan ihminen voi sairastaa. Jos joku niin väittää, on kyseessä ollut eri tauti (esim enterorokko).

Lähde: Lastentautien erikoislääkäri Marjo Renko

Rokoteohjelmaan kuuluvat rokotukset 1.1.2005 alkaen:

Ikä	Rokote
<1 vko	Tuberkuloosi (BCG), vain riskiryhmille
3 kk	Yhdistelmärokote (kurkkumätä-jäykkäkouristus-soluton hinkuyskä-polio-Haemophilus influenzae tyyppi b-bakteeri -rokote eli DTaP-IPV-Hib)
5 kk	Yhdistelmärokote (DTaP-IPV-Hib)
12 kk	Yhdistelmärokote (DTaP-IPV-Hib)
14-18 kk	Tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokote (MPR)
4 v	Kurkkumätä-jäykkäkouristus-soluton hinkuyskä-poliorokote (DTaP-IPV)
6 v	Tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokote (MPR)
14-15 v	Kurkkumätä-jäykkäkouristus-soluton hinkuyskä -tehosterokote (DTaP) Soluton hinkuyskärokoite aiheuttaa vähemmän sivuvaikutuksia, mikä tekee tehosterokotusten annon mahdolliseksi. Lisää tietoa rokotuksista mm. Pilittipiirin sivuilta, Rokote.fi ja THL:n sivuilta.