keskiviikko 4. elokuuta 2010

Nukkuminen 0-4kk

Tervetuloa blogin pariin! Minulla oli ensimmäisen lapsemme kanssa nukutusongelmia ja kärsin itse hankalasta univajeesta, joten aloin tutkimaan asiaa. Neuvolasta en saanut apua, kun 2009 oli vielä todella huonosti tietoa unikouluista. Huudatuskeinoa en edes harkinnut vaikka henki menisi. Siten tuli ystäväni pelastavana enkelinä ja toi kirjan, josta löytyi paljon vaihtoehtoja vauvan nukuttamiseen, rauhoittamiseen, syömiseen ym. Tähän blogiin kokoan tuon kirjan vinkkejä sekä hyödynnän lääkärikoulutukseni tietoja. Esimerkeissäni puhun perusterveistä ja suunnilleen täysiaikaisista vauvoista. Esim. keskosille pätee eri suositukset monessa asiassa, mutta tottakai kaikkien lasten kanssa pyritään mahdollisimman normaaliin elämään.

Ensimmäiseen postaukseen kirjoitan perusasiaa vastasyntyneen unesta.
Ensimmäiset kolme kuukautta menee enemmän tai vähemmän vauvaa ihmetellessä. Vauva muistuttaa ensimmäisen 3kk aikana hyvin paljon sikiötä. Tällöin vauva tarvitsee lähinnä vain paljon syliä ja ravintoa. Useimmat ottavat vauvan viereen nukkumaan yön ajaksi ja imettelevät siinä pitkin yötä. Tämä on usein alkuvaiheessa paras konsti. Alle kolmen kuukauden ikäisen vauvan itkuun olisi reagoitava heti, sillä vauva ei ymmärrä vielä viivettä. Mutta ei vauva tietenkään traumatisoidu, jos se pari minuuttia itkeskelee itsekseen. Ei kannata liian hysteerisesti tai paniikinomaisesti elämään suhtautua, sillä lapset aistivat äidin ahdistuksen herkästi. Rentous tarttuu herkästi muihinkin perheenjäseniin ja rauhoittaa ilmapiiriä. Helpommin sanottu kuin tehty. Kannattaakin hakea vertaistukea ja apuja herkästi. Ja kokeneempien ihmisten tarinoita vauva-ajasta on usein rauhoittava kuunnella kunhan sieltä suusta ei tule: "kyllä se ajan kanssa helpottaa". Ei se kyllä siinä hetkessä auta. Mielummin vaikka empaattinen halaus.

Ensimmäisten parin viikon aikana vauvalla ei ollenkaan ole käsitystä yöstä ja päivästä, joten yöt voivat olla samanlaista härdelliä kuin päivätkin. Kannattaa kuitenkin pyrkiä heti siihen, että öisin huoneet olisivat pimeänä. Vauvan kanssa ei jutella/leikitä. Jos vaippa vaihdetaan, vaihdetaan se nopeaa hämärässä eikä jutella mitään.

Perhepeti on ihan hyvä vaihtoehto, jos jokainen osapuoli on siinä tyytyväinen ja lapsi ei varmasti pääse tipahtamaan/ryömimään pois sängystä. Pieni vauva nukahtaa helposti syliin ja se on aika helppo vielä siirtääkin eri paikkaan. Osa vauvoista nukahtaa ihan itsekseen. Varsinkin pullovauvat. Suurin osa kuitenkin nukahtaa tissille ja alkuvaiheessa tämä taitaa ollakin paras. Usein kuulee sanottavan, että vauvan pitäisi herätä siitä mihin on nukahtanut, mutta en oikein usko että tämä on mahdollista monenkaan kohdalla. Jos lapseen huutoon reagoidaan unien jälkeen heti, niin ei kai sillä pitäisi ihmeemmin olla väliä.

Jos vauva nukkuu levottomasti, kannattaa kokeilla kapalointia. Se usein rauhoittaa vauvaa, sillä siinä ollaan tiivisti paketissa niin kuin sikiö masussa. Kaikki eivät suostu kuitenkaan jäämään kapaloon, vaan riuhtovat itsensä sieltä pois. Ei kannata pakottaakaan vauvaa. Kapaloinnista välillä näkyy vähän ristiriitaista tietoa, mutta en usko että siitä on haittaa vauvalle sillä onhan kapalointia käytetty vauvojen rauhoittamiseen jo tuhansia vuosia.

Jos vauva ei rauhoitu nukkumaan voi häntä silittää selästä ja hokea "shh shh shh". Lapsi ei osaa kiinnittää huomiota kuin yhteen asiaan ja nukahtaa usein, kun alkaa kuunnella suhisevaa ääntä. Yhtä rauhoituskonstia kannattaa kokeilla aina useamman minuutin ajan, sillä vauva harvoin rauhoittuu sekunnissa. Mahasta silittäminen usein vain villitsee lasta.

Sitten kun vauva lähestyy neljää kuukautta, alkaa hän hahmottamaan jo selkeämmin yön ja päivän eroa. 3kk jälkeen voikin alkaa pikku hiljaa hakemaan selkeämpää päivärutiinia. Vauvan aamuheräämiseen on hankala vaikuttaa. Vauvan sisäinen kello herättää yleensä suunnilleen samaan aikaan. Myöhempään nukkumaanmeno ei auta asiaa. Alle 4kk ikäinen syö öisin vielä, joten ei kannata säikähtää vaikka vauva laittaisikin nukkumaan vasta klo23 aikaan. Ja alussa nukkuminen voi olla vaikeaa.

Jos on ongelmia saada lapsi nukkumaan päivisin, niin Suomessa harrastetaan paljon vaunuihin nukuttamista. Lapset nukkuvat yleensä myös pidempiä pätkiä ulkona. Jos lapsi ei kävellen nukahda vaunuihin, niin kannattaa heilutella vaunuja hieman ronskimmin ja ikäänkuin "keulia" ja tuudittaa, niin suurin osa kyllä viimeistään tähän nukahtaa. Tämä oli ainut tyyli joka toimi meidän toisella pojalla. Toinen taas simahti lähes samantien kuin vaunuihin laittoi. Moni lapsi ei kuitenkaan nuku vaunuissa millään. Tai saattavat vauhdissa nukkua, mutta heräävät kun vaunut pysähtyy. Tähän on vähän vaikea vaikuttaa. Ei kuitenkaan kannata uuvuttaa itseä liian pitkillä vaunulenkeilläkään. Jos joka päivä reippailee 2h ulkona loskassa vaunujen kanssa, niin voi käydä vähän voimille.

Uniriepuun tai -nalleen kannattaa koittaa opettaa jo tässä vaiheessa, sillä siitä on paljon apua sitten vanhempana. Riepu kannattaa laittaa esim. rattaisiin joka unille, vaikka vauva ei siitä kiinnostuisikaan. Kannattaa hinkata omaa hajua riepuun ja pitää sitä esim. imetyksessä mukana. Saattaa mennä parikin kuukautta ennen kuin lapsi hoksaa rievun. Joillekin uniriepu ei kelpaa millään. Tällöin voi kokeilla jotain pehmolelua. Moni psykologi suosittelee lelua äidin/isän korvikkeeksi. Nyt moni tietty kavahtaa, että eihän äitiä/isää saa korvata. Eihän se lelu oikea korvike olekaan, mutta hankala kenenkään on 24/7 vauvan kyljessä kyhnöttää vaikka olisi kuinka super mama. Eihän lelusta haittaakaan ole, kunhan siinä ei ole irtoavia osia.

Päivärutiineja kannattaa jo alkaa rakentelemaan 3kk iästä lähtien hieman, koska se luo lapselle turvallisuuden tunteen. Jotkut lapset ovat vaikeampia totuttaa rutiineihin ja jotkut äidit väittävät että ne eivät vain heille sovi. Kukin tyylillään, mutta yleensä rutiinit helpottavat elämää, kun voi hieman ennustaa, että milloin esimerkiksi olisi hyvä aika kyläillä ym.

Gro Nylanderin kirjassa "Äidiksi ensi kertaa" painotetaan sitä, että pientä vauvaa ei saisi sysätä päiväunille omaan huoneeseen, vaan pitäisi pitää hänet samassa tilassa muiden kanssa. Vauvahan nukkuu aluksi paljon. Itse tein niin, että vauva nukkui olohuoneessa äitiyspakkauksen laatikossa ensimmäiset pari kuukautta. Ja sitterissä aina välillä. Minusta tämä oli ihan toimiva juttu. Mutta tuskinpa vauva siitä kärsii, jos ottaa päikkärit omassa huoneessa. Vauvan vain olisi hyvä tottua elämisen ääniin ja pieneen meteliin. Pienet vauvat tuntuvat nukkuman sitä peremmin mitä kovempi meteli. Esim. meteli äidin mahassahan on aivan järkyttävä verisuonten ym äänten johdosta!

Toiselle lapsellemme sain ihanan pienen sängyn, jota pystyi rullilla siirtelemään huoneesta toiseen. Jos löytää tällaisen edullisesti, niin suosittelen ostamaan. Päivisin nukuttamista kannattaa kokeilla myös kantoliinaan! Kantoreppu on enemmän 6kk iästä ylöspäin. Meillä lapset eivät koskaan suostuneet olemaan kantoliinassa, mutta minulle ei ollut ongelma kantaa vauvaa sylissä pitkin päivää. Välillä tietty meinasi käsi väsyä, mutta tällöin laitoin musiikkia taustalle ja tanssahtelin sen tahdissa. Hyvää käsitreeniä! Tämä sopi minulle oikein hyvin.

Tekstiä päivitetty 2015. Lisätty kehto ja kantoliina.

12 kommenttia:

  1. Hei, omasta mielestäni paras paikka vauvan päiväunille on kantoliina tai kantoreppu vasten äidin tai isän kehoa sillä mikä onkaan turvallisempaa pienelle nyytille kuin kuulla oman vanhempansa sydämenlyönnit. Vanhemman liikkuessa vauva kuulee elämän ääniä turvallisessa paikassa. Jokainen tietenkin tyylillään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on hyvä paikka, jos lapsi suostuu siinä olemaan.

      Poista
  2. Lisäilin muutamia nukutus/rauhoitus konsteja tähän postaukseen: http://paula-perhe-elamaa.blogspot.fi/2013/06/vauvan-nukuttaminen-muutenkin-kuin.html. Kannattaa lukaista, mutta tietenkin pitää tehdä niin kuin itse parhaaksi näkee. =)

    VastaaPoista
  3. Meidän vauva ei millään nukahtanut kantoliinaan vaikka kuinka yritti! Tosi hassua. Mutta sänkyyn nukahti aika helposti. Ihmiset on erilaisia. =) Pitää vain löytää oma tyylinsä.

    VastaaPoista
  4. Oma tyttöni ei ole koskaan viihtynyt kantoliinassa tai repussa. Alusta asti olen yrittänyt, muttei toimi. Nyt yritetään opetella itsekseen nukahtamista. 2 viikkoa tehty tassuttelua ja edelleen illat huutoa..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidänkään lapsukaiset eivät ole koskaan viihtyneet liinassa. Repussa joskus esikoinen taisi muutaman kerran torkahtaa sit isompana..
      Minkä ikäinen teidän vauveli on? 0-4kk ikäiselle ei välttämättä vielä oikein tassuttelu toimi. Välillä ainakin kannattaa ottaa syliin. Kannattaa myös lukaista tuo Tracy Hogg -postaus, jossa on ohjeistettu tosi toimiva unikoulu 4kk iästä lähtien. =)

      Poista
  5. Hei, kysyisin vähän yli 4kk ikäisen vauvan nukuttamisesta. Tyttö on tähän asti nukahtanut aina tissille (+3-4h päiväunet vaunuihin ja kahdet n. 30min tirsat kantoliinassa) ja olemme pääasiassa nukkuneet perhepedissä, koska nukahdan lähes aina kesken yöimetysten. Nyt olemme alkaneet siirtää tytön omaan sänkyynsä ja nukkumaan ilman tissiä, koska toiveena olisi pidentää yön syöntivälejä. Tyttö herää lähes kellontarkasti 2,5h välein, eikä rauhoitu kuin tissille. Selvästikään ei juurikaan syö, vaan tankkaa läheisyyttä ja apua nukahtamiseen uudelleen. Olen nyt syöttänyt hänet istuallaan, jotten nukahtaisi vaan siirtäisin sänkyyn imetyksen jälkeen. En kuitenkaan ole varma, onko tyttö hereillä sänkyyn mennessä, kun silmät ovat kiinni, mutta hän protestoi heti tissiltä irrotettaessa. Tutti rauhoittaa, ja olenkin nukuttanut hänet tutti suussa, kun en halua huudattaa näin pientä vauvaa. Samasta syystä en kovin kauaa ole öisin häntä koettanut rauhoitella sylissä, vaan olen antanut tissiä, jotta pääsemme kummatkin jatkamaan unia.

    Kysymykseni siis olisivat: 1) kuinka usein täysimetetty 4,5kk ikäinen vauva "normaalisti" öisin syö eli kuinka usein voin ajatella vauvan oikeasti heräävän nälkään ja kuinka usein syy on joku muu? 2) onko järkevää tissin suusta poisottaessa tyrkätä tutti heti tilalle? Jatkanko tällä tavoin imemiseen liittyvää uniassosiaatiota?

    VastaaPoista
  6. Hei. Hieman vaikea sanoa kuinka usein 4,5kk täysimetetty vauva syö yössä, kun eri ihmisillä on vähän erilainen maidonlaatu. Mutta 1-2 kertaa yössä on aika yleinen. Jos et halua mitään vellejä (riisi, maissivelli) ym vielä antaa, niin voisit pumpata maitoa ja antaa sen tuttipullosta välillä. Ja myös isä voisi näin syöttää eikä lapsi olisi niin kiinni tississä. Tutin voi kyllä heti laittaa suuhun, kun tissittely on loppu. Imetys kannattaisi tehdä noin 15min ennen nukkumaanmenoa ja nukuttaa vauva vaikka ensin syliin ja siitä sitten vähäitellen sänkyyn, jolloin lapsi hoksaa miten nukahdetaan ilman tissiä. Tämä usein auttaa =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitos nopeasta vastauksesta ja erittäin hyvistä teksteistä blogissasi:) oletko siis sitä mieltä, että vauva kannattaa syöttää öisin 2,5h välein joko tissillä tai pullolla, oli heräämissyy sitten mikä tahansa? Vai pitäisikö sinnikkäämmin yrittää muita rauhoituskeinoja kuten Tracy Hoggin menetelmää?

      Poista
    2. Mielestäni kumpikin vaihtoehto on ihan ok vielä tuossa vaiheessa. Hoggia voi tosin alkaa jo tuossa iässä kokeilemaan, mutta jos tuntuu että lapsi tarvitsee ruokaa vähän väliä, niin voihan häntä vielä vaikka kuukauden tiheämpään imettää. Itse olen kyllä yrittänyt jo vähentää yöheräilyjä tuossa iässä korkeintaan siihen kahteen. Riippuu tietty vähän siitäkin minkälainen vastasyntyneisyyskausi on ollut ja kuinka väsynyt äiti on =) Ainakin välillä yrittäisin rauhoitella lasta jotenkin muuten kuin tissillä. Jos lapsi herää eikä saa unta, niin lämmin maito on kuitenkin aika hyvä nukutuskonsti. Jopa vielä yli 6kk ikäiselle, jolla ei kuitenkaan nälkä ole. Nukuttaahan se aikuistakin. =D

      Poista
  7. Hei!

    Meillä on 2kk vanha käärö vasta. Olemme nukkuneet hyvin tähän asti, sillä olen antanut vauvan nukahtaa syötöstä suoraan ja tuupannut rinnan suuhun heti, kun alkaa liikehtiä ja murista levottomasti. No nythän se vasta minulle valkeni, että edessäpäin saattaisi olla aikamoinen ruljanssi, jos tällä meiningillä annettais mennä.

    Nyt on kolmas päivä, kun koitetaan saada vauva nukahtamaan omaan sänkyyn. Aiemmin siis on nukkunut vieressä perhepedissä. Vauvan pinnasänky on meidän sängyssä kiinni eli ei ole kaukana minusta edelleenkään ja hyvä niin.

    Meidän hyväntuulisesta pirpanasta kehittyi varsinainen raivoaja, kun omaan sänkyyn aloimme laittaa. Itku tulee heti kun vauvan koskettaa patjaa. Siitä nostetaan syliin ja rauhoitetaan, kunnes taas uutta yritystä. No tämän (monen) ylös alas nostelun ja laskemisen seurauksena vauva on yliväsynyt ja huutaa todenteolla, vaikka nukutuspuuhiin oltais ryhdytty ekasta haukotuksesta. Lasta ei jätetä ikinä yksin itkemään, vaan pidetään sylissä tai koitetaan rauhoittaa sängyssään. Toistaiseksi mikään rauhoittelu ei ole auttanut. Lopulta on annettava rintaa, sitten rauhoittuu ja ihan hädintuskin tajuissaan kippaan sinne sänkyynsä.

    Tuttia ei huoli, joten sitä ei voi käyttää rauhoitteluun. Kannattaako tällä tavalla jatkaa siinä toivossa, että menisi vielä joku päivä rennosti sänkyynsä ja saisi unen päästä kiinni VAI saadaanko me sille aikaiseksi joku ahdistus sänkyään ja nukahtamista kohtaan, kun nukutuksista on tullut tällaista hulluilua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei lapsi ahdistu. Osa vauvoista alkaa nukkumaan ajan kanssa ihan itsekseen 6kk-1v välillä. Ei kannata ennakkoon panikoida. Jos 6kk kohdalla alkaa voimat loppua, niin silloin on jo monta konstia unikouluttaa vauva. Jos perhepeti toimii teillä, niin kannattaa pysyä siinä vielä pari kuukautta.

      Poista