Media ja 0-2v

0-1-vuotias

Jo vastasyntynyt nauttii musiikista, etenkin sellaisesta, jota äiti on kuunnellut raskauden loppuvaiheessa. Kauneinta musiikkia vauvalle on vanhempien laulu, mutta moni vauva kuuntelee mielellään myös muuta rauhallista musiikkia. Kovat, yllättävät äänet puolestaan pelottavat lasta. Värit ja selkeät kuvat alkavat kiinnostaa vauvaa viimeistään muutaman kuukauden iässä, etenkin iloisia ihmiskasvoja muistuttavat kuvat ovat tavallisesti mieluisia. Lähellä vuoden ikää lapsi selailee tavallisesti mielellään yksinkertaisia kuvakirjoja. Hän tutkii maailmaa kaikilla aisteillaan, joten parasta luettavaa lapselle ovat paksusivuiset pahvi- tai kangaskirjat. Niitä saa maistella rauhassa.

MLL:n sivuilla oli muutama vinkki:

• Ota vauva syliisi ja tanssi vauvalle mieluisan musiikin tahdissa.
• Lorut ja runot tukevat lapsen puheen kehitystä. Tietyn lorun liittäminen hoitotoimiin, kuten nukkumaanmenoon, voi auttaa vauvaa hahmottamaan päivärutiineja. 

Meidän ukkeli oli vauvana sellainen, että sylissä piti hyppyyttää koko ajan. Varsinkin minun. Taisi äidinmaidon tuoksu haitata vieressä. Tein usein niin, et laitoin jotain mukavaa musiikkia taustalle ja tanssin monta tuntia päivässä vauva sylissä. Paljon paremmin jaksoi. =D
Unilaulu meillä on ollut aina. Nykyisin kun sen laulaa kerran, niin poika jo hieroo silmiä ja haukottelee. =D

1-2-vuotias

Kiinnostus kuvien tutkimiseen jatkuu. Lapsi jaksaa tavallisesti keskittyä seuraamaan yksinkertaista tarinaa kuvakirjasta. Aikuinen voi tukea lapsen puheen kehitystä nimeämällä kuvista asioita ja esineitä. Lapsi innostuu musiikista ja voi aikuisen tuella eläytyä musiikin tunnelmaan liikkeillä ja taputuksilla. Välkkyvä kuvaruutu kiinnostaa lasta, mutta pieni taapero ei tarvitse televisiota tai tietokoneita kehityksensä tueksi. Päinvastoin jopa lapsille suunnatut ohjelmat saattavat tässä ikävaiheessa olla taaperolle vielä liian monimutkaisia ja nopeatempoisia. Lapsi kiinnittää huomion lähinnä vain väreihin ja vilkkuviin valoihin eikä niinkään itse ohjelmaan.

Pari MLL vinkkiä:

• Huolehdi siitä, että televisio ei ole jatkuvasti päällä.
• Katselkaa yhdessä perheen ja sukulaisten valokuvia. Lapsi nauttii, kun hän tunnistaa tuttuja kasvoja. Kaukaisemmatkin sukulaiset pysyvät tällä tapaa lapsen mielessä.

Meillä on 1h/pvä telkkarinkatsomisraja. Joissain maissa ei suositella telkkaria alle 3-vuotiaille, sillä aivot kehittyvät silloin eniten. Useita tutkimuksia olen netistä löytänyt, joissa kerrotan telkkarin haitoista. Onhan se totta, että telkkarinkatsominen on tosi immobilisoivaa ja aivoja ärsyttävää. Mutta kaikkea kohtuudella. =) Meillä ainut ohjelma, mikä kelpaa, on Fröbelin palikat. =D Ja siinä kyllä tulee jumpattuakin samalla. ;) Lisäksi on aika juhlahetki itselle, jos saa tunnin päivässä lapsen olemaan rauhassa yhdessä paikassa. Siinä kerkeää esim. laittaa ruokaa pikaisesti ja syödä. =)

Psykologian tohtori Tarja Salokoski on tehnyt aiheesta väitöskirjan Jyväskylän yliopistosta sekä psykologian tohtori Vappu Viemerö Åbo Akatemiasta. Vimerö on erityisesti tutkinut konsolipelien antamaa väkivaltaista vaikutusmallia.