maanantai 11. huhtikuuta 2011

Alle 1-vuotiaan ravitsemus

Äidinmaito on vastasyntyneelle paras ravinnonlähde. Se mm. suojaa lasta bakteeri- ja virustaudeilta, on koostumukseltaan paras sekä edistää äiti-lapsi suhdetta. Lisäksi imetyksen on katsottu estävän äidin rintasyöpäriskiä sekä lapsen riskiä sairastua pitkäaikaissairauksiin (esim. tulehdukselliset suolistosairaukset).

Täysimetystä suositellaan Suomessa 6kk ikään asti. Sen jälkeen lapsi tarvitsee muutakin energianlähdettä. Vegaaniruokavalio ei ole tarpeeksi lapselle vaan lapsi tarvitsee paljon proteiinia. Yli 12v voi sitten jo päättää, mihin ruokavalioon haluaa siirtyä ym. Täysiaikainen lapsi tarvitsee rautalisää 6kk jälkeen mikäli hän saa juomaksi vain rintamaitoa. Rautaa saa myös lihasta. Ja karppaamista ei lapsille! Kovaa rasvaa ei lapsi tarvitse. Eikä myöskään raakaa sokeria, mutta hiilihydraatteja kuitenkin. Pehmeitä rasvoja lapset kuitenkin tarvitsevat.

Minusta on järkevää kuitenkin antaa vauvan maistella vähän joitain soseita 4kk iästä lähtien (keskosilla on tietty omat ohjeet), sillä usein tulee esim. 8kk neuvolassa vastaan lapsia, jotka eivät syö paljon muuta kuin äidinmaitoa ja tämähän ei yksistään riitä. Suurin osa kuitenkin onnistuu syönnissä varsin hyvin, vaikka vanhemmat usein panikoivatkin että lapsi ei syö kunnolla. Maistelu tarkoittaa siis sitä että pari lusikallista silloin tällöin, ei purkkitolkulla. Mutta jos maito ei riitä ja lapsi syö soseita hyvin, niin tottakai näitä saa antaa niin paljon kuin lapsi syö.

Imetystä suositellaan Suomessa 12kk asti. WHO suosittelee 2v asti, mutta harva siihen edes pystyy. Tämä pätee yleensä niissä maissa, joissa ei ole paljon ruokaa tarjolla. Yli 1-vuotiaalle suositellaan Suomen neuvoloissa rasvatonta maitoa, sillä äidin maito on erittäin rasvaista. Muutenkin rasvattomia tuotteita on hyvä suosia. Lapsi ei tarvitse kovaa rasvaa. 6-12kk aikana suositellaan osittaisimetystä. Yli 6kk ikäinen ei yleensä tarvitse enää yösyöttöä, vaikka siltä usein tuntuukin. Syöminen on yleensä enemmän tapa kuin nälkä. Riippuu tietenkin kuinka paljon lapsi syö kiinteitä. Kannattaa kuitenkin tehdä niin kuin itse parhaaksi näkee. Mikään ei tietty estä imettämästä öisinkin vaikka 1-vuotiaaksi asti, jos äiti näin haluaa ja lapsi saa kuitenkin nukuttua. Uni on vauvalle myös erittäin tärkeää. Vasta-aineita on äidinmaidossa paljon 4kk asti. Tämän jälkeen vasta-aineet alkavat vähentyä ja vauva on kerennyt saada kaikki tärkeimmät vasta-aineet mitä äidillä on antaa. Mikäli äiti saa esim. uuden flunssan, johon hänellä ei ole vielä vasta-aineita, eivät nämä yleensä kerkeä muodostua ajoissa, jotta ne kerkeäisivät suojella vauvaa flunssalta vaan vauva saa saman taudin. Tavallinen nuhatauti ei kuitenkaan ole lapselle yleensä vaarallinen. Äidinmaito ei missään vaiheessa muutu kuitenkaan hyödyttömäksi tai tarpeettomaksi. Vitamiineja ym hyödyllisiä aineita on äidinmaidossa paljon. Vasta-aineista luin aikoinaan paljon eri lastentautien kirjallisuudesta. Olisi pitänyt ottaa lähteet ylös, mutta ne makaavat tietty nyt kirjastossa. Netistäkin löytyy artikkeleita, jos haluaa itse nähdä tieteelliset tutkimukset tarkemmin. Itseltä löytyi tämmöinen, jossa on tutkittu ihan kattavasti eri vasta-aineiden pitoisuuksia ja vaikutuksia äidin maidossa. Luulisi kaikkien kuitenkin tietävän ainakin jollain tasolla, että äidinmaito on aina paras ravinnonlähde vauvalle. Ja imetys suoraan rinnasta on aina paras, koska maito on tuolloin tuoreinta ja vauva saa läheisyyttä. Mutta minusta on hyvä idea pumpata välillä maitoa, jotta isäkin saa osallistua ruokintaan.

D-vitamiini lisää tulee antaa 2vkosta lähtien aina 3v asti. Tämän jälkeen tulee käytää vitaminoituja maitovalmisteita. Myös D-vitamiini lisäravinteena on kuitenkin suositeltavaa (myös aikuisille!)
D-vitamiinin lähteitä ovat mm. kala, kananmuna, broileri ja metsäsienet (ei alle 1v sieniä).

A-vitamiinia lapset yleensä saavat tarpeeksi (jopa liikaakin). Alle 1v ei suositella maksaruokia. Leikki-iässä max 2krt/kk. A-vitamiini varastoituu elimistöön pitkäksi aikaa. Tästä syystä mm. raskaanaolevian monivitamiinivalmisteissa ei ole A-vitamiinia.

Imeväisikäinen saa tarpeeksi kalsiumia (Ca) äidinmaidosta. Jos lapsi ei syö maitovalmisteita, tulee antaa kalkkilisää 500mg/vrk. Jos maitoa saa liikaa, voi kehittyä anemia. Tämä on yleisin syy noin 1v anemialle. Maidon juonti syrjäyttää syömisen eikä lapsi saa tarpeeksi muita aineita kuten rautaa. Mutta tätä varten saa litkiä kyllä aika paljon maitoa. Vastasyntynyttäkin voi aika huoletta syötellä 2h välein. Riippuu tietty paljon maitoa tulee ja muutenkin kaikki on ihmiskohtaista.

6kk lapsen energiantarve on n. 115kcal/kg/vrk. Vähitellen tarve vähenee. 4-6-vuotiaalla tarve on 100kcal/kg/vrk.

Painonnousun kehitys karkeasti:
1vko = syntymäpaino
4-6kk = 2x syntymäpaino
1v = 3x syntymäpaino

Alle 2v tulisi saada rypsiöljyä 2-3tl/vrk.

Proteiinin tarve 1-2g/kg/vrk. Tarvitaan mm. kudosten kasvuun ja uusiutumiseen (rakennusaineeksi). Proteiineja ei tule käyttää energianlähteenä. Proteiinit ovat erittäin tärkeitä esim. aivojen kehitykselle.

Rasva on vastasyntyneelle erittäin tärkeä energian lähde.

Rasvan ja proteiinin saannille on kuitenkin ylärajasuositukset. Loput energiantarpeesta on tultava hiilihydraateista. Alle 1v ei suositella suurta kuidun määrää, sillä se lisää ruoan tilavuutta, vähentää energiapitoisuutta ja näin ollen voi aiheuttaa ongelmia vauvalle.

Itse olen ottanut aika neutraalin kannan imetykseen, vaikka suosittelen sitä kyllä ihan kaikille. Mutta joudun niin paljon tekemisiin ihmisten kanssa, joilla imetys ei vain yksinkertaisesti onnistu ja äidit soimaavat tästä hirveästi itseään. Jos imetys ei meinaa onnistua, niin ensimmäiseksi kannattaa ehdottomasti kysyä apua esim. imetyspuhelimesta tai neuvolasta. Ettei tule liian helposti luovutettua. Mutta suurin osa äideistä, jotka eivät 6kk asti imetä, ovat yleensä yrittäneet mutta epäonnistuneet. Se on tietty vähän outoa sitten, jos päätetään jo ennen synnytystä ettei imetetä. Jos äidin sairaus tai lääkitys ym estää imetyksen, niin tämähän on ihan ymmärrettävää. Itse kannustan aina yrittämään. Jos ei onnistu, niin lapsihan tästä ei pilalle mene.
Nykyiset äidinmaidon korvikkeet ovat erittäin hyviä eikä tarvitse tuntea huonoa omatuntoa, jos näitä joutuu lapselle antamaan. Jotkut yrittävät vähän turhankin kauan imetystä, vaikka maitoa ei tule ja lapsen paino lähtee hälyttävästi laskuun. Näin ei saisi koskaan käydä.

Imetyksestä löytyy lisää asiaa täältä.

Vinkki: Jos lapsi pulauttelee maitoa kovasti, lisää maidon sekaan Maizenaa ja kuumenna! Tämä sakeuttaa maitoa, jolloin se pysyy helpommin sisällä. Ei koske rintamaitoa.

Kiinteistä:

-sotkeminen, leikkiminen, kokeilu kuuluvat asiaan
-lahjominen karkeilla ym tai uhkailu ei auta
-lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi (eikä perustella että "afrikan lapsilla ei ole ruokaa")
-ruokia, joiden syöntiä halutaan lisätä, tarjotaan mukavissa tilanteissa (esim. juhlissa)
-usein vaaditaan 10-15 maistelukertaa ennen kuin lapsi alkaa pitämään ruoasta
-jos lapsen annettaisiin päättää, hän söisi vain tuttuja makuja kuiten esim sokerisia ruokia
-mehupullon ja suolan välttäminen
-monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ateriakerrat
-yhteiset ruokailukerrat


Esimerkki yli 7kk ikäiselle:
aamupala: puuro tai velli
lounas: peruna/kasvis/riisi ja liha/kala/kana/kananmuna
välipala: marjat, hedelmät, kiisselit
illallinen: kts lounas
iltapala: puuro tai velli

Lähde: Lastentautien erikoislääkäri Marja Ojaniemi

Paras vinkkini on, että jos imetys ei onnistu, niin kannattaa ensin hakea siihen tukea ja apua. Jos maito yksinkertaisesti vain loppuu, niin ei koskaan saa soimata tästä itseä eikä ottaa muiden tyrkytysneuvoja negatiivisesti. Mikäli imetys onnistuu, niin suosittelen imettämään vauvaa 1v asti, mikäli se suinkin on mahdollista. Mutta nämä ovat vain minun vinkit.

6 kommenttia:

  1. Se on hienoa että jakaat omia näkemyksiäsi, tosin olisi hyvä jos ilmoittaisit että nämä ovat sinun omia mielipiteitä eivätkä perustu faktaan. Lasta voi hyvin kasvattaa vegaaniksi/kasvissyöjäksí ja se että rintamaidossa olisi liikaa rasvaa yli 12kk vauvalle on mielenkiintoinen väite. Rintamaidossa on hyviä mm.aivojen kehitykselle tärkeitä rasvoja (tosin koostumus riippuu myös äidin ruokavaliosta). Sen sijaan vauvojen purkkiruoista löytyy erittäin huonolaatuista rasvaa. Olen hämmästynyt sinun suosituksista. Lääkärinä sinun pitäisi ehkä tutkia asioita tarkemmin ennen kun myyt näkemyksiäsi pienten lasten vanhemmille.


    -Biokemian ja ravitsemusterapian opiskelija
    sylvia.sandoval@gmail.com

    VastaaPoista
  2. Ei ole minun mielipiteeni, vaan kuten tekstistä näkee, lastenerikoislääkärit näin nykyään suosittavat. Voi olla et asiat taas muuttuvat 10v päästä. Tekstissä kyllä mainitaan, jos asia on vain minun mielipiteeni. Jokainen saa toki tehdä niin kuin itse parhaaksi näkee ja uskoo.

    VastaaPoista
  3. Sinun kannattaisi ottaa imetyksestä ja äidinmaidosta selvää sen alan ihmisiltä! Osa tekstistäsi ei yhtään pidä paikkansa. Esim. Ei vasta-aineet katoa rintamaidosta 4 kk jälkeen, ja imetystä suositellaan Suomessa väh. 1 v asti ja pidempään haluttaessa.

    VastaaPoista
  4. Asiaa nimenomaan on tutkinut yliopistoalan ihmiset. Suurin osa vasta-aineista katoaa 4kk jälkeen, mutta toki imetystä kannattaa jatkaa pidempäänkin. Ihmiset vain ei aina tahdo uskoa tutkittuakaan tietoa.
    Paula

    VastaaPoista
  5. Haluaisin nähdä tämän sinun lähteesi tästä vasta-aineiden laskusta. Voitko laittaa tutkimuksen esille? Tai tiedon, mistä se löytyy.

    VastaaPoista
  6. Luin aikoinaan noita vasta-aineasioita lastentautien kirjallisuudesta ja luulin ottaneeni lähteet ylös, mutta en löydä niitä enää uudelta koneeltani. Netistä löytyy paljon artikkeleita englanniksi, jos jaksaa etsiä. Itse olen vain tallentanut ihan muutaman, mutta esim. tämä: http://www.boba.com/pdf/Breastfeeding/HowBreastmilkProtectsNewborns.pdf on aika kivasti kirjoitettu ja siinä on eritelty eri vasta-aineet ja vitamiinit äidimaidossa sekä niiden hyödyt. Vasta-aineet tosiaan siirtyvät vauvaan 4kk ajan ja sen jälkeen vähemmän. Vitamiinit ym sitten tietty säilyvät maidossa ja vähentävät useiden sairauksien riskiä lapsilla, kuten artikkelissa on hyvin mainittu.
    Tosin itsellä kävi niin että ensimmäisen lapseni kanssa imetys onnistui paremmin, mutta hän oli se joka sairasteli koko ajan (tosin ei mitään älyttömän vakavaa). Kaikki ei ole niin mustavalkoista. Onneksi toisen lapsen kanssa imetys kuitenkin sujui sillä imetys on jotenkin tosi ihana kokemus. En kuitenkaan kehdannut hehkuttaa asiaa kaveripiirissä kovasti, sillä muutamalla imetys meni ihan puihin. Voin yrittää etsiä enemmän artikkeleita yliopiston palvelimelta ensi syksynä (tarvii luvat että saa lukea). Haku "breast milk antibodies" on aika hyvä.

    VastaaPoista