tiistai 7. tammikuuta 2014

Kuinka tehtiin äidinmaidonkorvike vuosisadan alussa

Piti ihan mielenkiinnon vuoksi tämä tänne kirjoittaa ja omistaa sille ihan oma postaus. Rakkaalla mummullani oli tapana kertoa tarinoita hänen nuoruudestaan. Elämä oli vuosisadan alussa karua ja lapsi- ja äitikuolleisuus oli valtava. Ei ollut neuvoloita eikä kunnon sairaaloita. Ihmetyttääkin, miksi niin monet ihmiset eivät arvosta sitä mitä nykyisin meillä on. Eniten suututtaa rokotusten vastustajat. Mummoni sisaruskatraasta 5/10 eli aikuisikään. Isäni ei koskaan tavannut isäänsä, koska isoisäni kaatui sodassa ennen isäni syntymää. Mummuni synnytti myöhemmin elämässään vielä toisen lapsen, mutta tyttö syntyi kuolleena. Siitä huolimatta mummuni oli maailman positiivisin ja auttavaisin ihminen. Ja maailman taitavin lastenhoitaja. Kaikki lapset pitivät hänestä.
 
Ennen vanhaan oli tietty tärkeää, että lapsi sai paljon rintamaitoa, koska ruokaa ei aina ollut tarpeeksi. Varsinkin sodan jälkeiset vuodet vaativat monen lapsen hengen. Tuolloin oli tapana imettää lasta 1-2v. Imetyksen epäonnistuminen ei ole äidin vika, mutta äidit ottavat sen aina raskaasti. Monet vannovat imetyksen nimeen, mutta joskus se ei vain kerta kaikkiaan onnistu. Itse yritän tukea aina näitä äitejä kovasti ja lohdutella. Nykyisin onneksi ei ole enää lapsen henki kyseessä, jos imetys ei onnistu. Vastikkeilla saa kyllä lapsen pysymään hengissä ja terveenä, vaikka äidinmaito onkin paras ravinto. Imetystä kyllä kannattaa ehdottomasti aina kokeilla. Outoa että joku päättää jo ennen synnytystä ettei imetä (sairaudet ovat tietty asia erikseen). Amerikassa tuntuu olevan muotia, että pumpataan maito ja juotetaan se pullosta. Mutta itse en tämän puolesta kyllä liputa, sillä imetyksessä lapsi saa kaipaamaansa läheisyyttä.
 
Ennen saattoi imetys jäädä siitäkin kiinni, että rinnan pää ei ollut kunnolla esillä. Ei ollut rintakumeja ym. Ennen oli kuitenkin yksi asia paremmin kuin nyt. Kylässä ihmiset auttoivat toisiaan. Nykyisin pitäisi muka jaksaa yksin eikä apua saa mistään. Jos imetys ei onnistunut, vauva vietiin naapuriin ja imetettiin siellä. Vauvojahan oli aina joka toisessa talossa. Mutta jos kuitenkin kävi niin, että rintamaitoa ei ollut saatavilla, keitettiin liemi kaurahiutaleista ja lehmänmaidosta.  Kaurahiutaleita keitettiin vedessä. Sitten hiutaleet siivilöitiin pois, jotta saatiin vain liemi. Sitten siihen lisättiin lehmänmaitoa. Tätä juotettiin vauvalle omatekoisesta tuttipullosta. En muista tarkkaan valitettavasti miten tutti tehtiin.. =/ Mutta muistelen, että siihen käytettiin nahkaa... Joka tapauksessa, tämmöistä äidinmaidonvastiketta ennen tehtiin ja hyvin kuulemma toimi. Vaikka harvoin tähän jouduttiin turvautumaan. Kuulostaa työläältä nykyihmisen korvaan, joka on tottunut että kaikki tehdään helpomman kautta. Mutta pakkohan se on, kun ei ole koko kylää auttamassa.
 
Mielestäni tuo "resepti" oli niin hauska, että piti tosiaan kirjoittaa ylös. ;)

4 kommenttia:

  1. Tulin kysymään sinulta neuvoa. Poikamme täyttää pian 1 vuotta 4 kuukautta ja tietyt asiat ovat muuttuneet täysin. Poikamme on aina ollut loistava nukkuja ja helposti nukkunut sen 12 tuntia yössä kertaakaan heräämättä. Siirsimme hänet muutama viikko sitten omaan huoneeseen nukkumaan ja muutama eka yö meni hyvin mutta sitten alkoi "murheet". Nykyään pojan nukuttaminen kestää 1-1,5 tuntia ja yöllä heräillään useita kertoja. Kun hän herää yöllä niin välillä hänet saa heti uudelleen nukkumaan mutta välillä hän valvoo sen muutaman tunnin. Poikamme nukkuu edelleen pinnasängyssä eikä yritä tulla sieltä pois. Siirsimme hänet nyt omaan huoneeseen nukkumaan, koska 4 kuukauden päästä meille syntyy vauva. Miksi nukahtaminen on yhtäkkiä niin vaikeeta ja miksi hän ei nuku enää kokonaisia öitä? Kannattaako hänet siirtää lasten jatkettavaan sänkyyn ennen vai jälkeen vauvan syntymän? Toinen asia mikä on myös nyt muuttunut on syöminen. Hänellä on aina ollut loistava ruokahalu ja hän on syönyt yleensä kaiken aterioilla. Nyt ruuat eivät maistu (eivät edes ne mitkä oli ennen suurta herkkua). Olemme huomanneet että hän haluaa syödä yleensä itse ja olemme tukeneet häntä siinä. Olemme myös yrittäneet viihdyttää häntä syömisen ajan jos vaikka mielenkiinto ei riittäisi syömiseen ja siitä oli apua aluksi mutta ei enää. Viihdyttämisellä tarkoitan sitä että olemme ottaneet kirjan tai lelun katseltavaksi samalla kun syödään.

    Lähetän kommentin tässä välissä ettei vain häviä.

    Mimmi

    VastaaPoista
  2. Mikähän tähän syömiseen on nyt tullut? Hän myös yrittää saada jotain muuta jos ei halua edessään olevaa ruokaa esim näyttämällä hedelmiä tai jääkapista jotain muuta. Muutaman kerran olen siihen lankaan mennyr mutta en enää koska yleensä nekin jäävät syömättä ja toisaalta ei tämän ikäinen lapsi voi itse päättää et nyt rupeankin syömään vai hedelmiä tai viiliä. Silloin hän myös oppii siihen että jos ruoka ei kelpaa niin jotain muuta tulee tilalle ja se johtaa mielestäni nirsoiluun. Olenko väärässä? liittyvätkö nukkumis ja syömis ongelmat jotenkin yhteen tai tähän ikään? Kiitos jo nyt vastauksestasi.

    Blogiasi on aina iloa lukea vaikka mielellään lukisin tekstejäsi useammin :D

    Mimmi

    VastaaPoista
  3. Hei Mimmi! =)
    Omaan huoneeseen siirtäminen on kyllä hyvä idea, mutta lapsi tosiaan saattaa jonkun ajan päästä reagoida muutokseen tuolla tavalla. Sama voi sattua kun siirrytään pinnasängystä pois. Huonon syömisen kausia tulee kyllä ilman mitään muutoksiakin. Välillä lapsi vähän testaa vanhempia ja kokeilee saisiko sillä konstilla vähän enemmän vielä huomiota.

    Kirja tai lelu on mielestäni ihan hyvä, jos mielenkiinto ei malta pysyä ruoassa. Jotkut ovat tämän suhteen ehdottomia, että ruokapöydässä ei saa olla mitään leluja. Tietty monihenkisessä perheessä tämän ymmärtää. Vaikeaa jos pöytä on täynnä leluja. x) Tietty vähän vanhemman lapsen kanssa on taas ihan eri. Silloin ei leluja enää kannata pitää. Meidänkin esikoisella oli johonkin 2-3 ikävuoteen asti joku lelu pöydällä, jotta hän malttoi syödä. Sitten se vain jäi itsestään pois. Toisen kanssa todennäköisesti sama homma. x)

    Tuon ikäisen kanssa kannattaa tehdä niin, että jos ruoka ei kelpaa niin ei vängellä. Hän syö sitten ensi kerralla. Lapsi syö kyllä kun tarpeeksi nälkä on. Mitään ylimääräisiä välipaloja ei kannata kuitenkaan antaa. Ja tosiaan ei kannata ainakaan joka kerta sortua antamaan hedelmiä ym, koska se nimenomaan voi pahimmassa tapauksessa johtaa siihen ettei lapsi enää muuta syö. Mutta jos vaikka on kiire johonkin tai on pakko saada jotain syötettyä, niin eipä se silloin haittaa. Maalaisjärki. =) 4-5-vuotias on sitten jo niin iso, että jos ei ruokailu meinaa onnistua, niin voi uhkailla vähän jäähypenkillä tms.

    Nukkumisen kanssa mietin sellaista vaihtoehtoa, että ehkä kannattaisi tehdä niin että vaihdatte nyt isojen poikien sänkyyn, niin sekin on sitten valmiiksi jo tehty. Lapsihan todennäköisesti tulee sieltä pois jopa 3h ajan, mutta hänet vain palautetaan sänkyyn uudestaan ja hän huomaa nopeaa, että nyt nukutaan ja jää sänkyyn. Kolme tuntia on aika kova aika viedä lasta takaisin ja ymmärrän että esim. kaikkien selkä ei tätä kestä. Silloin voi toki nukutella sängyn vieressä, jos se passaa perheelle paremmin. Tämäkin on tietty aika rankka ja voi jatkua vuoden päivät. Jos lapsi tuntuu olevan liian pieni isompaan sänkyyn, niin pinnasängyn voi ottaa takaisin, ja nukuttelu toimii niin, että istutaan huoneen keskellä eikä reagoida lapsen liikkeisiin, vaikka hän siellä vähän mökästäisikin. Lapsella ei ole hätää kun vanhempi on samassa huoneessa. Sitten varovasti hivuttaudutaan kohti ovea.

    Minulla on postaus tuosta isompien lasten sänkyyn siirtymisestä ja muistaakseni tuosta hivuttautumiskonstistakin "nukkuminen" kategoriassa. Pitää itsekin tarkastaa tekstit läpi. =)

    Toivottavasti tästä on jotain hyötyä. Tarkentavia kysymyksiä voi esittää. x)
    Kiitos kommentistasi! Olisi kyllä hyvä kirjoitella tänne useamminkin, mutta on niin monta projektia aina menossa =D Yritän terästäytyä tämän suhteen ;)

    VastaaPoista
  4. Kiitos loistavista neuvoista :D Päätimme että ostamme nyt pojalle jatkettavan sängyn jotta hän kerkeää tottua siihen ennen vauvan syntymää. Hyvä tietää että uuden sängyn opettulussa nukuttaminen voi kestää niinkin kauan :) Ihanaa kun sinulta voi kysyä apua ja sit myös saa! :D Ihania pakkaspäiviä :)

    VastaaPoista