keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Taaperoikäisen (1-2v) nukkumisongelmat ja "siirtymäkaudet"

Tässä tulee vähän toistoa, sillä blogista löytyy kohta "taaperoikäisten nukkuminen", mutta laitanpa pari asiaa, mitä on unohtunut. Yli 1-vuotiaalle en suosittele enää P.U/P.D. unikoulua jo ihan lapsen koonkin vuoksi. Lapsi todennäköisesti vain hermostuu nostelusta (voi käydä nuoremmillekin). Tassuttelua voi aina kokeilla. Kannattaa malttaa kokeilla yhtä konstia ainakin 30min ajan, sillä lapsi harvoin reagoin kovin nopeaa mihinkään uuteen. Jos lapsi pomppaa sängyssä pystyyn, niin lasketaan hänet vain alas. Jos lapsi hermostuu tassuttelusta tai se ei muuten vain ole oma juttu, niin kannattaa siirtyä pinnasängyn luota kauemmas, esim huoneen keskelle. Vähitellen sitten ottaa tavoitteeksi siirytä ulos huoneesta. Aina kun lapsi pomppaa pystyyn, hänet käydään laskemassa alas, mutta ei halata tai jutella. Kutsun tätä "hivuttautumiskonstiksi". Jos lapsi nukkuu jo "isojen lasten sängyssä" ja tulee sieltä pois, niin viedään hänet vain joka kerta takaisin eikä jutella ihmeempiä. Tätä saa usein toistaa toooosi monta kertaa. Lapsen ei kannata antaa huutaa kovin monta minuuttia, mutta muutama ei haittaa. Max 15min. 5min toki tuntuu jo ihan ikuisuudelta... Mutta ei vahingoita lasta. Paniikissa ei silti lapsen saa antaa huutaa ja on oltava varma, ettei ole kipuja ym. Kiukuttelua/protestointia voi rauhassa kuunnella vähän aikaa. Mainitsinkin tästä jo aiemmassa tekstissä. Ihan hyvä sääntö on, että ei jätä itkevää lasta yksin huoneseen. Mutta joskus on niin temperamenttisia lapsia, että ne mökästävät isoon ääneen joka tapauksessa ja tällöin on itsellekin helpointa, että kuuntelee rauhoittuisiko lapsi itsestään muutamassa minuutissa.

Joskus heräilyssä on kyse niinkin yksinkertaisesta asiasta, kuin että vaippa on märkä (etenkin kestovaipoissa, kertakäyttöiset pysyvät tosi kuivantuntoisina). Kakka ainakin yleensä herättää. Mutta en usko, että tämä on syynä, jos heräilyä on monena yönä peräkkäin. Jos lapsi on tottunut tuttipulloon öisin, niin olisi siitä hyvä päästä eroon. Jos nyt kuitenkin haluaa sen pitää mukana, niin voi kokeilla semmoista, että täyttää pullon valmiiksi illalla ja laittaa lapsen viereen. Jos lapsi osaa itse juoda pullosta, niin hän tuskin herättää öisin, vaan juo maidon ja jatkaa unia. (Tämän kikan löysin muistaakseni  jostain TV:n vauvaohjelmasta). Ja lapselle ei jutella öisin, vaan pidetään huoneet pimeänä ja korkeintaan kuiskataan, että "nyt nukutaan, nyt on yö". Päivät on sitten seurustelua varten. Mitä vähemmän lapsen kanssa on päivisin, sitä enemmän hän hakee öisin huomiota.


"Siirtymäkausi"
Usein lapsille tulee huonommin nukuttuja kausia, vaikka lapsi normaalisti nukkuisikin hyvin. Jos syy ei ole hampaat, infektiot ym, niin syy voi olla se että lapsen rytmi vaihtuu. Kutsun itse tätä siirtymäkaudeksi. Tätä tapahtuu jo ennen 1-vuotta, esim silloin kun päiväunet vaihtuvat kolmesta kahteen tai kahdesta yhteen. Jos lapsi on tottunut menemään esim klo 10 aamulla päiväunille, hän ei nyt tahdokkaan rauhoittua nukkumaan vaan huutaa suoraa kurkkua. Tämä voi johtua yksinkertaisesti siitä, että vauva ei ole väsynyt, mutta ilmaisee sen huutamalla. Tällöin voi kokeilla päiväunien siirtämistä esim klo12 ja koittaa pärjäisikö lapsi yhdillä unilla. Jos lapsi on mennyt iltaisin klo19 nukkumaan, niin 1-vuoden iässä se yleensä siirtyy vähän myöhemmäksi (esim klo20). Mutta tässäkin on suuresti vaihtelua. Klo22 nukkumaanmeno aikaa en vielä 1-vuoden ikäiselle suosittele, koska harva lapsi osaa aamulla nukkua myöhään. Yleensä herätään siinä 7-8 aikaan. Kaikenlaisia mysteerikausia tulee lapsille silloin tällöin, jolloin nukkuminen on hankalampaa. Ne kestävät yleensä noin 2vkoa, ellei ole joku suurempi asia kyseessä. Mutta vaihtelua toki on.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti