maanantai 21. maaliskuuta 2011

Media ja 0-2v

0-1-vuotias

Jo vastasyntynyt nauttii musiikista, etenkin sellaisesta, jota äiti on kuunnellut raskauden loppuvaiheessa. Kauneinta musiikkia vauvalle on vanhempien laulu, mutta moni vauva kuuntelee mielellään myös muuta rauhallista musiikkia. Kovat, yllättävät äänet puolestaan pelottavat lasta. Värit ja selkeät kuvat alkavat kiinnostaa vauvaa viimeistään muutaman kuukauden iässä, etenkin iloisia ihmiskasvoja muistuttavat kuvat ovat tavallisesti mieluisia. Lähellä vuoden ikää lapsi selailee tavallisesti mielellään yksinkertaisia kuvakirjoja. Hän tutkii maailmaa kaikilla aisteillaan, joten parasta luettavaa lapselle ovat paksusivuiset pahvi- tai kangaskirjat. Niitä saa maistella rauhassa.

MLL:n sivuilla oli muutama vinkki:
  • Ota vauva syliisi ja tanssi vauvalle mieluisan musiikin tahdissa.
  • Lorut ja runot tukevat lapsen puheen kehitystä. Tietyn lorun liittäminen hoitotoimiin, kuten nukkumaanmenoon, voi auttaa vauvaa hahmottamaan päivärutiineja. 
Meidän ukkeli oli vauvana sellainen, että sylissä piti hyppyyttää koko ajan. Varsinkin minun. Taisi äidinmaidon tuoksu haitata vieressä. Tein usein niin, et laitoin jotain mukavaa musiikkia taustalle ja tanssin monta tuntia päivässä vauva sylissä. Paljon paremmin jaksoi. =D
Unilaulu meillä on ollut aina. Nykyisin kun sen laulaa kerran, niin poika jo hieroo silmiä ja haukottelee. =D

1-2-vuotias

Kiinnostus kuvien tutkimiseen jatkuu. Lapsi jaksaa tavallisesti keskittyä seuraamaan yksinkertaista tarinaa kuvakirjasta. Aikuinen voi tukea lapsen puheen kehitystä nimeämällä kuvista asioita ja esineitä. Lapsi innostuu musiikista ja voi aikuisen tuella eläytyä musiikin tunnelmaan liikkeillä ja taputuksilla. Välkkyvä kuvaruutu kiinnostaa lasta, mutta pieni taapero ei tarvitse televisiota tai tietokoneita kehityksensä tueksi. Päinvastoin jopa lapsille suunnatut ohjelmat saattavat tässä ikävaiheessa olla taaperolle vielä liian monimutkaisia ja nopeatempoisia. Lapsi kiinnittää huomion lähinnä vain väreihin ja vilkkuviin valoihin eikä niinkään itse ohjelmaan.

Pari MLL vinkkiä:
  • Huolehdi siitä, että televisio ei ole jatkuvasti päällä.
  • Katselkaa yhdessä perheen ja sukulaisten valokuvia. Lapsi nauttii, kun hän tunnistaa tuttuja kasvoja. Kaukaisemmatkin sukulaiset pysyvät tällä tapaa lapsen mielessä.
Meillä on 1h/pvä telkkarinkatsomisraja. Joissain maissa ei suositella telkkaria alle 3-vuotiaille, sillä aivot kehittyvät silloin eniten. Useita tutkimuksia olen netistä löytänyt, joissa kerrotan telkkarin haitoista. Onhan se totta, että telkkarinkatsominen on tosi immobilisoivaa ja aivoja ärsyttävää. Mutta kaikkea kohtuudella. =) Meillä ainut ohjelma, mikä kelpaa, on Fröbelin palikat. =D Ja siinä kyllä tulee jumpattuakin samalla. ;) Lisäksi on aika juhlahetki itselle, jos saa tunnin päivässä lapsen olemaan rauhassa yhdessä paikassa. Siinä kerkeää esim. laittaa ruokaa pikaisesti ja syödä. =)

Psykologian tohtori Tarja Salokoski on tehnyt aiheesta väitöskirjan Jyväskylän yliopistosta sekä psykologian tohtori Vappu Viemerö Åbo Akatemiasta. Vimerö on erityisesti tutkinut konsolipelien antamaa väkivaltaista vaikutusmallia.

perjantai 4. maaliskuuta 2011

1-2v kehityksestä

Tässä on MLL sivuilta tiivistelmää, miten lapset yleensä kehittyvät 1-2v aikana. Jokanen lapsi kehittyy tavallaan eikä lapsia kannata liikaa verrata toisiinsa. Mainitut iät ovat vain suuntaa antavia. Ja esim. keskoset kehittyvät omaa tahtiaan.
  • Lapsi leikkii jo joitain aikoja itsekseen, mutta haluaa välillä käydä tankkaamassa turvaa vanhemman tai hoitajan sylissä.
  • Ikäkauden alkuvaiheessa lapsella on usein rajaton itseluottamus ja halu valloittaa maailma. Muutaman kuukauden kuluttua lapsi voi muuttua araksi, vanhempiin takertuvaksi ja alkaa vierastaa perheen ulkopuolisia. Itsevarmuus lisääntyy lähempänä 2-vuotispäivää.
  • Oma riepu, pehmolelu tai tutti on usein tärkeä unien aikana tai vanhemmista erossa ollessa.
  • Lapsi pelkää kovia ääniä ja putoamista (tai sitten ei xD)
  • Useat oppivat kävelemään 1½ vuoden ikään mennessä. Käveleminen varmistuu vähitellen.
  • Kun liikuntataidot kehittyvät, lapsi alkaa kiipeillä, juosta, kurotella ja heitellä tavaroita.
  • Liikkuvan lapsen turvallisuus on varmistettava.
  • Lapsi nauttii toisten lasten seurasta, mutta saattaa kohdella kavereita kovakouraisesti.
  • Suosittuja leikkejä ovat kurkistus- ja taputusleikit, esineen ottaminen ja antaminen sekä leikkilorut ja vähän myöhemmin mielikuvitusleikit.
  • Mieluisia leluja ovat palikat, perässä vedettävät lelut, pallo, kodin tavarat ja kirjat. 1½-vuotias alkaa kiinnostua nuppipalapeleistä.
  • Lapsi sanoo yksittäisiä merkitseviä sanoja, jotkut jo yksinkertaisia lauseita.
  • Puheen kehitystä edesauttaa esineiden nimeäminen, puhuminen ja yhdessä lukeminen.
  • Lapsi ymmärtää enemmän puhetta kuin tuottaa sitä itse.
  • Lapsi kasvaa vuodessa n. 10–12 cm ja paino lisääntyy n. 3 kg.
  • Hampaita puhkeaa lisää. Ikäkauden lopulla niitä on kaikkiaan jo 16–20.
  • Potalla istumista voi harjoitella, mutta vielä ei tarvitse odottaa kuivaksi oppimista.
  • Osa lapsista nukkuu kahdet päiväunet, useimmilla toiset unet jäävät pois ennen toista syntymäpäivää.
  • Lapsi alkaa harjoitella itse syömistä, kupista juomista ja vaatteiden riisumista.
  • Ikä on sopiva tutista ja tuttipullosta luopumiseen.