Siinä on paaaljon tietoa. Varsinkin heille, jotka vielä epäilevät rokotusten hyötyä ja tehoa.
Vuosikaudet tehty töitä, että saataisiin lapsikuolleisuus mahdollisimman alas ja nyt jotkut porukat ovat keksineet, että rokotuksista olisi haittaa ja jättävät lapsensa rokottamatta. En ikinä asettaisi omia lapsiani semmoiseen vaaraan. Kurkkumätä, jäykkäkouristus, polio ym ovat tappavia tauteja, vaikka niitä hoidettaisiinkin hyvissä sairaaloissa. En ymmärrä oikein ajatusta, että eletään niin kuin ennen vanhaan.. Sillon kun lapsi ja äitikuolleisuus oli 50% ?
Artikkelissa perustellaan mm. että rokotusten ja autismin välillä ei ole mitään yhteyttä. Lisäksi kerrotaan, miten rokotuksilla pelastetaan miljoonien lasten henki joka vuosi. Rokotteista ei saa toksisia annoksia alumiinia. Äidinmaidossakin on enemmän alumiinia eikä tämä ole vauvalle vaaraksi. Moni rokotevastustaja perustelee että yleinen hygienia on vähentänyt tauteja. Toki se jonkin verran on, mutta viruksia ei niin vain tapetakaan.
Rokotteiden sivuvaikutukset ovat tiedossa ja niistä kerrotaan avoimesti. Riskit ovat älyttömän pienet.
Rokotteet ovat testatuimpia lääkkeitä maailmassa.
Jotkut luottavat laumaimmuniteettiin, eli jos esim. 97% lapsen ympärillä olevista ihmisistä on rokotettuja, lapsi on turvassa. Aika itsekästä ja typerää, sillä entäs jos matkustaakin ulkomaille jossa laumaimmuniteetti on 5%. Jos kaikki ajattelisivat näin, niin kohta laumaimmuniteettiahan ei olisi edes. Myös rokotus.fi sivuilta löytyy tietoa. Onneksi Suomessa harva jättää rokotukset ottamatta. Itse en ikinä altistaisi omia lapsiani riskiin saada kuolettava tauti. Aivan hullua.
Tässä vielä tietopaketti jonka kokosin:
Rokotus on terveydenhoidollinen toimenpide, jossa potilas altistetaan rokotteella
taudinaiheuttamiskyvyltään tehottomiksi tehdylle virukselle tai bakteerille tai
niiden rakenneosille. Tämä saa elimistön puolustusjärjestelmän tuottamaan vereen valkosoluja,
jotka muistavat kyseisen taudinaiheuttajan. Näin potilas saa immuniteetin
taudinaiheuttajaa vastaan sairastamatta varsinaista tautia. Suurin osa
rokotteista on viruksia vastaan. Bakteereita vastaan on kehitetty antibiootit.
Ne eivät toimi viruksia vastaan.
Rokottaminen on ollut tehokas
keino varsinkin tartuntatauteja vastaan. Kattavien rokotusohjelmien avulla isorokko
arvioidaan maailmanlaajuisesti hävitetyksi ja esimerkiksi polio, tuhkarokko ja jäykkäkouristus tautitapauksia saadun vähennetyksi huomattavasti. Maailman terveysjärjestön (WHO:n) mukaan 25 tautiin on olemassa
rokote, joka estää tai auttaa hillitsemään taudin leviämistä. Joskus tauti voi
tulla päälle rokotetullekin, mutta taudinkuva on huomattavasti lievempi kuin
rokottamattomalla.
Lasten rokotusohjelma
http://www.rokote.fi/lasten-rokoteopas/lasten-rokotusohjelma/
Kannattaa muistaa että
ensimmäinen rokote tulee 2-3kk ikäiselle vauvalle. Sitä nuorempi vauva ei ole
suojattu. Esim. hinkuyskää tapaa harvakseltaan pienillä vauvoilla. Varsinkin
jos isä on armeijassa tai siellä töissä.
Nykyisin monen
rokottamattoman lapsen pelastukseksi tulee hyvä tehohoito. Ilman sitä
kuolleisuus olisi huomattavasti suurempi. Kuntien
järjestämiä valtion rahoittamia rokotuksia nimitetään yleiseksi rokotusohjelmaksi. Rokotuksia
voi ostaa myös itse apteekista, mutta näihin tarvitaan lääkärin resepti.
Ulkomaan matkoja varten kannattaa tarkistaa suositeltavat rokotteet (mm.
hepatiittirokotteet, malaria ym) rokote.fi
sivuilta. Puutiaisaivokuumetta
(punkeista) vastaan on rokote, mutta borreliaa vastaan ei ole olemassa
rokotetta. Borrelia on bakteeritauti, johon löytyy tarvittaessa antibiootti.
Antibioottia ei kuitenkaan aloiteta pelkästään sen vuoksi, että punkki on
puraissut, sillä harva kehittää taudin.
HPV on
kohdunkaulan syöpää estävä rokote nuorille tytöille.
Laumaimmuniteetti
Väestön immuniteetti, joka estäessään tartuntataudin leviämistä voi suojata
rokottamattomankin yksilön. Tämä tarkoittaa yleensä sitä että vähintään 95%
väestöstä on oltava rokotettuna, jotta rokottamaton porukka on suojattuna.
Rokottamaton ei tietenkään sairastu, jos ympärillä ei ole aktiivia virusta.
Rokotteet estävät vuosittain 2-3
miljoonan lapsen kuoleman. Vallitsevan lääketieteellisen näkemyksen mukaan
rokotusohjelmien hyödyt ovat kiistattomia sekä rokotettavalle itselleen että
koko yhteisölle. Esimerkiksi Suomessa, missä neuvolajärjestelmän ansiosta on
kattava yleinen rokotusohjelma ja noin 92 prosenttia lapsista saa
vapaaehtoisesti kaikki rokotusohjelman mukaiset rokotukset, on monia
hengenvaarallisia tauteja, kuten tuberkuloosi, kurkkumätä, jäykkäkouristus,
tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko saatu hävitetyksi melkein kokonaan. Rokotusohjelmista huolimatta maailmassa kuoli vuonna 2002 noin 57 miljoonaa
ihmistä sairauksiin, jotka olisi
voitu
estää rokotuksilla.
Rokotteiden ei ole todettu aiheuttavan esim. tarkkaavaisuushäiriöitä!
Välillä tuntuu että moni vanhempi ei nykyaikana ymmärrä, että lasten kuuluukin
tietyllä tavalla olla vilkkaita. Ja lapsista tulee mahdottomia mikäli heille ei
pidä rajoja. Käytöshäiriöt myös voivat olla merkki perheen sisäisistä
ongelmista. Ei niinkään lapsen sairaudesta. Lapsen masennus voi myös oireilla
käytöshäiriöinä.
Sikainfluenssarokote skandaali muutama vuosi sitten aiheutti kansassa paniikkia
narkolepsia tapausten noustua esiin. Itsekin oli hoitamassa Oulussa lasten neurolla
näitä tapauksia. Tämä rokote pääsi markkinoille liian aikaisin, koska kansa
vaati rokotetta nopeasti ja tätä ei oltu tutkittu tarpeeksi. Lisäksi kaikkeen
vaikuttaa toki vielä raha.
Hyödyt
Rokotusten vastaisessa kirjallisuudessa usein esitetään, että
tartuntatautien määrä oli kääntynyt jo laskuun ennen laajamittaisten
rokotusohjelmien käynnistymistä ja että syy tautien vähenemiseen, ainakin
kehittyneessä maailmassa, olisi pääasiassa parantunut hygienia ja elinolot.
Tämä pitää jossakin määrin paikkansa
tuberkuloosin osalta, mutta
ei
esim. herkästi tarttuvien rokkotautien osalta. Vaikka hygienialla,
antibiooteilla ja väljemmillä elinolosuhteilla on ollut osuutensa asiassa,
tilastot osoittavat että rokotteilla
on ollut merkittävä vaikutus. Esimerkiksi tuhkarokon
yleisyydessä on ollut vuosien varrella jaksollista vaihtelua, mutta pysyvää ja
merkittävää tapausten vähenemistä ilmeni vasta sen jälkeen kun tuhkarokkorokote
otettiin laajamittaisesti käyttöön vuonna 1963. Haemophilus influenzae
-bakteerin aiheuttamat vakavat infektiot lapsilla vähenivät kahdessa vuodessa
lähes nollaan, kun Hib-rokotukset aloitettiin vuonna 1985.
Niissä kehittyneissä maissa, joissa rokotusohjelmasta on poistettu jokin
rokote esimerkiksi sivuvaikutusepäilyjen vuoksi, vaikutukset taudin
esiintymiseen ovat olleet erittäin merkittäviä. Britannia, Japani ja Ruotsi
poistivat hinkuyskärokotteen rokotusohjelmasta 1970-luvulla. Pian sen jälkeen muun muassa
Britanniassa alkoi laaja, yli 100 000 tapauksen hinkuyskäepidemia, joka
vuoteen 1978 mennessä oli aiheuttanut 36 kuolemantapausta. Japanissa
rokotettujen määrän lasku 70 prosentista 20–40 prosenttiin aiheutti
hinkuyskätapausten lisääntymisen 393 tapauksesta (1974) 13 000:een (1979).
Rokotusten avulla on
maailmasta hävitetty kokonaan isorokko, joka
vielä vuonna 1970 vei kaksi miljoonaa ihmishenkeä vuodessa. WHO julisti taudin
täysin hävitetyksi vuonna 1980. Isorokkoon ei ole olemassa parantavaa hoitoa,
ja sairastuneista jopa 30 prosenttia menehtyi. Viimeinen tautitapaus
todettiin vuonna 1977. Ennen isorokko
surmasi joka seitsemännen eurooppalaislapsen. Isorokkovirusta on tallessa muutamassa
laboratoriossa maailmassa.
Myös polio on lähellä
hävitystä.
Haitat
Kuten kaikkiin
lääkkeisiin, myös rokotteisiin liittyy haittoja. Toisin kuin monilla muilla
lääkkeillä, ei rokotusten yhteydessä ilmeneviä ei-toivottuja vaikutuksia
yleensä kutsuta sivuvaikutuksiksi vaan haittavaikutuksiksi. Rokotteiden haittavaikutukset ovat yleensä harvinaisia ja paljon
epätodennäköisempiä kuin vastaavat haitat sairauksista, joita rokotteet
torjuvat. Rokotusten lyhytaikaisia haittavaikutuksia voivat olla muun muassa kuumotus,
punoitus, kipu, arkuus tai ärtyisyys pistosalueella. Yleisön huomio on jossain määrin siirtynyt tautien riskeistä rokotusten
riskeihin, koska rokotteet ovat tehneet tartuntataudit harvinaisiksi.
Rokotevastaisuus
Rokotuksen vastustamista on esiintynyt jo menneinä vuosisatoina, mutta
nykyaikana sen perustelut ovat muuttunut kahdenlaisiksi. Toisaalta epäillään,
että rokotusten taustalla on taloudellisen hyödyn etsiminen, ja toisaalta
katsotaan, että rokotuksilla on enemmän tai vähemmän vakavia haittavaikutuksia.
Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kuten jo aiemmin tekstissä mainitsin.
Itse en altistaisi omia rakkaita lapsiani tappaville taudeille
vapaaehtoisesti.
Vanhempien mielipide ei saa olla yhtä pätevä asia kuin tutkittu fakta.
Julkisesti otan aika vähän kantaa asioihin, mutta tähän on pakko. Mielestäni
lapsia pitäisi suojella rokotevastaisilta vanhemmilta. En sano että
huostaanotto on ratkaisu, vaan informaatiota pitää lisätä. Joissain maissa ei
pääse esim. kunnalliseen päiväkotiin/kouluun mikäli on rokottamaton lapsi.
Minusta ei myöskään ole huono idea tehdä rokotteista pakollisia. Viime aikoina
on puhuttu myös lapsilisän poistamisesta, mutta luulen että tämä ei tuo
muutosta asiaan, vaan aiheuttaa suurempaa vastarintaa ja vihaa.
Rokotuksia pidetään yhtenä kustannustehokkaimmista terveysinvestoinneista.
Taudit
Tässä vielä eriteltynä taudit, jotka ovat Suomesta lähes hävitetty
rokotusohjelman ansiosta.
Kurkkumätä
(difteria)
Kurkkumätä on asetuksessa luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Yleisvaarallisen tartuntataudin tarttuvuus on suuri tai tauti leviää nopeasti.
Kurkkumätä on bakteeritauti. Se tunnettiin ennen nimellä kuristustauti. Kurkkumätä on ihmiskunnan historian suurimpia tappajia. Kun epidemia levisi
kaupunkiin, se tappoi kymmenesosan väestöstä ja katosi. Uhreista suurin osa oli
lapsia, koska näillä ei ollut suojaa aikaisempien kurkkumätäaaltojen pohjalta.
Kurkkumädän merkitys alkoi vähentyä rokotusten tultua käyttöön 1920-luvulta
(Euroopassa 1930-luvulta) lähtien. Myös hygienialla ja elintason paranemisella
on ollut vaikutusta taudin vähenemiseen. Tauti tarttuu mm. syljen välityksellä. Bakteeri pesiytyy ja lisääntyy ihmisen nielussa, jossa se tuottaa
paikallisesti toksiinia. Taudin kaikki oireet, niin nielussa kuin muissakin
elimissä, johtuvat tästä myrkystä, joka kulkeutuu elimistössä verenkierron ja
hermoston välityksellä.
Kurkkumädän
yleinen ensioire on nopeasti paheneva kurkkukipu.
Siihen kuuluu usein myös kuumeilua, nielemisvaikeuksia ja turvotusta kaulassa ja kurkussa. Kun kurkkumätä
etenee, bakteerin erittämä myrkky, difteriatoksiini, saattaa vahingoittaa munuaisia ja sydänlihasta. Pahanlaatuisessa tapauksessa nieluun ilmestyvät peitteet leviävät
kitapurjeeseen ja pehmeään kitalakeen. Kurkunpään difteriassa tulehdus
kohdistuu äänihuuliin. Turvotus voi olla vaikea, jolloin hengitys vaikeutuu ja
voi seurata jopa tukehtumiskuolema. Potilaan parantuessa peitteet alkavat
irtoilla limakalvosta. Tällöin on jälleen vaarana tukehtuminen.
Hinkuyskä
Bakteerin aiheuttama sairaus, jonka tyypillinen oire on puuskittainen yskä.
Yskät saattavat kestää jopa kuukausia. Sairaus tarttuu ihmisestä toiseen
pisaratartuntana.
Hinkuyskä on tartuntakykyinen kuitenkin vain sen alkuvaiheissa. Maailman terveysjärjestön (WHO) arvion mukaan hinkuyskä
aiheuttaa vuosittain 50 000 000 sairas- ja 300 000
kuolemantapausta. Vastasyntyneet ovat vaarassa, sillä heillä ei ole vielä
rokotetta. Hinkuyskää tapaa Suomessa, sillä sitä tulee meille ulkomailta.
Hinkuyskää vastaan on myös antibiootti.
Jäykkäkouristus
(tetanus)
Hengenvaarallinen tauti, jonka tärkeimpiin oireisiin kuuluvat päänsärky,
lihasten jäykkyys ja
lihaskouristukset.
Lihaskouristukset voivat olla niin kovia, että luut murtuvat. Jäykkäkouristusbakteeri
elää etenkin mullassa ja ihminen voi saada tartunnan multaisista haavoista tai likaisista esineistä. Myös eläinten
puremat voivat aiheuttaa jäykkäkouristusta. Itse tautia eivät aiheuta
bakteerit, vaan näiden muodostamat myrkyt, jotka kulkeutuvat veren mukana hermostoon, ja
aiheuttavat lihaskouristuksia. Jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen. Se
ei myöskään jätä varmaa immuniteettia. Jäykkäkouristusta
hoidetaan immunoglobuliinilla (vasta-aine).
Samalla hoidetaan potilaan haavat, jotka mahdollisesti ovat olleet
kosketuksissa maan kanssa. Taudin ehkäisyyn on saatavilla tehokas rokote, mutta
ellei sitä ole ollut käytettävissä, myös altistuksen jälkeinen profylaksia on
mahdollinen. Mikäli rokotuksesta on yli 5v ja potilaalle tulee likainen haava,
tulee rokote tehostaa (esim. työterveyshuollon tai päivystyksen kautta).
Polio
Lapsihalvaus. Viruksen aiheuttama tauti. Valtaosa tartunnoista on
oireettomia ja useimmilla tartunnan saaneilla oireet ovat lieviä, kuten
kuumetta, kurkkukipua ja huonovointisuutta. Vakavampia oireita kuten
halvausta tai aivokalvontulehdusta esiintyy noin yhdellä
prosentilla tartunnan saaneista. Halvaukseen sairastuneilla kuolleisuus on noin
5–10 %; puolet halvaukseen sairastuneista toipuu kokonaan ja lopuilla
esiintyy pysyviä haittoja. Halvausoireita tartunnan saaneista arvioidaan
esiintyvän yhdellä neljästäsadasta. Aikoinaan käytetty nimi
"lapsihalvaus" tulee siitä, että tauti tarttuu noin 600 kertaa
todennäköisemmin lapsiin kuin aikuisiin, joskin aikuisilla tauti on vakavampi.
Sikotauti
(parotiitti)
Viruksen aiheuttama tauti. Oireita
ovat kuume sekä sylkirauhastulehdus, joka aiheuttaa turvotusta ensin
toisella puolen ja sitten toisella puolen kaulaa. Noin 40 prosenttia
sairastaa sikotaudin täysin oireettomasti. Muutamalla prosentilla ainoana
oireena on aivokalvontulehdus. Muita taudin komplikaatioita
ovat
aivokudoksentulehdukset ja kivestulehdukset.
Kivestulehdus taas saattaa johtaa miehen hedelmättömyyteen.
Tuhkarokko
(morbiili)
Viruksen aiheuttama tauti. Taudin voi saada vain kerran elämässään.
Tuhkarokon itämisaika on 9–11 vuorokautta, ja taudin ensioireisiin kuuluu
korkea kuume, silmien punoitus, nuha ja yskä. 3–4
vuorokauden kuluttua rokosta kuume laskee ja samalla ilmestyy ihottuma.
Ihottuma alkaa ylävartalolta. Se ei kutia yhtä paljon kuin esimerkiksi vesirokko.
Tautiin kuuluu voimakas valonarkuus silmissä. Tuhkarokko voi aiheuttaa
jälkitauteja, joista tavallisimmat ovat välikorvan tulehdus ja keuhkokuume. Virus saattaa vaurioittaa keskushermostoa, ja taudin
pelätyin komplikaatio onkin aivotulehdus. Tuhkarokko
voi myös hävittää immuunijärjestelmästä muistin, jolloin henkilö on alttiimpi
jatkossa muillekin taudeille. Tuhkarokkokuolemat vähentyivät WHO:n mukaan vuosien
2000–2012 välillä 78 %. Kuolleisuuden väheneminen johtuu WHO:n mukaan
vastustuskyvyn paranemisesta ja lasten rokottamisesta tuhkarokkoa vastaan.
Rokotukset alkoivat Suomessa jo vuonna 1975.
Vihurirokko
(rubella)
Virustauti. Se on yleensä taudinkuvaltaan lievä, ja joskus sen sairastaminen
saattaa jopa jäädä huomaamatta. Vihurirokko voi tarttua myös äidistä istukan
kautta sikiöön. Vaikka tauti on aikuisille suhteellisen vaaraton, voi se
kuitenkin aiheuttaa sikiölle vihurirokko-oireyhtymän. Sen oireita ovat mm.
poikkeuksellinen
pienikokoisuus,
pienipäisyys, keskushermoston
vauriot, kuulovamma, sydänvika ja kehitysvammaisuus.
Hemofilus
influenzae
Bakteeri.
H. influenzae:n
aiheuttamiin
sairauksiin
kuuluvat muun muassa aivokalvontulehdus, kurkunkansitulehdus (epiglottiitti),
niveltulehdus (artriitti), välikorvatulehdus
(otiitti), poskiontelotulehdus (sinuiitti), keuhkokuume ja sidekalvontulehdus. Kurkunkannen tulehdus oli aikoinaan
pelätty, sillä ilman intubointia (hengitysputki suun kautta henkitorveen) lapsi
usein kuoli siihen. Joskus jouduttiin tekemään myös trakeostomioita (viilto
kurkusta henkitorveen).
Rota
Ennen rokotusta lastentautien osastot olivat epidemia-aikoina täynnä tipassa
olevia lapsia. Käytävillä haisi rotavirus. Ilman nesteytystä lasten riski
kuolla ripulitautiin on huomattavan suuri.
Afrikassa kuolee yhä miljoonia lapsia ripuliin ilman kunnollista ripulijuomaa
tai suonensisäistä nestehoitoa.