Blogi pian 5-vuotta

Blogini täyttää pian 5-vuotta. Kylläpä se aika rientää. Ideahan tähän lähti aikoinaan siitä, että päädyin tutkimaan paljon erilaisia ystävällisiä unikouluvaihtoehtoja huonosti nukkuville vauvoille. Esikoiseni herätti minua 4-6kk ikäisenä 1-2h välein öisin, joten pakko oli asialle tehdä jotain, sillä olin jo melkein univajepsykoosissa. Asialle kuitenkin löytyi helppo ratkaisu. Tuolloin ei Suomen neuvoloista tai kirjallisuudesta ollut paljon hyötyä, vaan lähdin etsimään tietoa ulkomailta. Tietoa oli yllättävän paljon ja päätinkin sitten suomentaa osan blogiin, sillä väsyneitä äitejä oli todella paljon. Ammattini puolesta olen todella paljon tekemisissä lasten ja vanhempien kanssa ja päätinkin sitten lisätä tietoa aika laidasta laitaan. Vauvoista ehkä eniten tuli hankittua kuitenkin tietoa. Tieto kuitenkin muuttuu aika pian, vaikka tietty pääasiat pysyvät samoina. Minulla ei hirveästi ole aikaa päivittää vanhimpia tekstejä (muuta kuin ehkä poistaa jos asia on muuttunut täysin), joten ajattelinkin että jossain vaiheessa ehkä nappaan blogini vain pois. Pienen tauon pidinkin, mutta tuli niin paljon toiveita blogin jatkosta, joten olen yrittänyt tätä päivitellä vielä =) Ja viikottain tulee paljon kyselyitä mm. unikouluongelmiin ja ihania kommentteja miten blogistani on ollut apua, joten en raskisi tätä poiskaan laittaa. =) Todennäköisesti annan vanhimpienkin tekstien olla täällä vielä joitain vuosia, sillä haluan auttaa vauvaperheitä kaikin konstein enkä usko että tieto kovin radikaalisti muuttuu. Mikään tieteiskirjastohan tämä blogi ei ole vaan enemmänkin tukena vanhemmille ja hyvä vinkkejä koitetaan yhdessä löytää. Unikouluista onneksi tuntuu löytyvän jo aika hyvin tietoa Suomen kirjallisuudesta, joten luotan että ihmiset jatkossa löytävät apua helpommin. ;) Tämän olen huomannut muuten siinäkin, että vauva-keskustelupalsat eivät enää pursua epätoivoisia avunhuutoja nukkumisongelmiin. Nykyisin löytyy apua ja muitakin neuvoja kuin vain että "antakaa huutaa". Toivottavasti myös perheestä ja kaveripiiristä löytyy nykyisin enemmän apuja. Joskus oli vähän semmoinen asenne, että yksin on pärjättävä. Yhteistyöllä täytyy aina mennä.

 

Äitiys on sinänsä aika arka aihe pitää blogia sillä vauhkoontuneita ihmisiäkin löytyy aika paljon. x) Ja mikään ei ole mustavalkoista vaan aina voi soveltaa tietoa ja osaamista. Haluaisin kuitenkin että blogini ilmapiiri pysyy iloisena ja positiivisena. Kanssani saa olla eri mieltä ja jos jokin aihe ei blogissa innosta, niin tällöin saa vapaasti poistua paikalta. Ja jos joku on sitä mieltä että unikoulu pilaa vauvan, niin saa olla ihan vapaasti sitä mieltä, mutta tänne sitä on turha toitottaa. Itse en ymmärrä niin lyhytnäköisiä ihmisiä. Jos vauvan saisi niinkin helposti pilalle kuin kahden viikon lempeällä unikoulutuksella, niin kellään ei olisi tässä elämässä mitään toivoa. Hieman suhteellisuuden tajua elämään. Yleensä lapsi "pilataan" paljon myöhemmässä vaiheessa kuin vauvaiässä. Kehittävää palautetta otan vastaan, mutta en vihamielistä kritiikkiä. Tätä kyllä tulee aika vähän, mutta ehkä kymmenisen kommenttia vuoden varrella on tullut vastaan. Kaikki ovat tainneet liittyä äidimaitoon, mikä on hassua sillä imetyshän on ihana asia. Joidenkin mielestä imetys ilmeisesti vain pelastaa elämän, joten ihan niin vauhkoontunut en imetyksen puolesta ole ja kaikilla se ei vain onnistu, vaikka kuinka tuetaan ja autetaan. Jos yrittää niin saa minulta täydet pisteet. Äidinmaito on elämän eliksiiri ja yksi maailmankaikkeuden parhaista keksinnöistä, mutta elossa pysyy Suomessa ilmankin. Onhan se niin, että vaikka olisi maailman tykätyin ihminen niin ainahan toki löytyy vihaajia eikä minua sinänsä ilkeät kommentit haittaa. Haluan että vauva perheissä pystytään nauttimaan vauva-ajasta.

Toivottavasti blogini vinkeistä löytyy jatkossakin apua ihmisille. =)



Rokotuksista ym

Tässäpä löytyi hyvä sivu, jossa on paljon myös paljon linkkejä eri lähteisiin:

http://www.iflscience.com/health-and-medicine/dear-parents-you-are-being-lied

Siinä on paaaljon tietoa. Varsinkin heille, jotka vielä epäilevät rokotusten hyötyä ja tehoa.

Vuosikaudet tehty töitä, että saataisiin lapsikuolleisuus mahdollisimman alas ja nyt jotkut porukat ovat keksineet, että rokotuksista olisi haittaa ja jättävät lapsensa rokottamatta. En ikinä asettaisi omia lapsiani semmoiseen vaaraan. Kurkkumätä, jäykkäkouristus, polio ym ovat tappavia tauteja, vaikka niitä hoidettaisiinkin hyvissä sairaaloissa. En ymmärrä oikein ajatusta, että eletään niin kuin ennen vanhaan.. Sillon kun lapsi ja äitikuolleisuus oli 50% ?
 

Artikkelissa perustellaan mm. että rokotusten ja autismin välillä ei ole mitään yhteyttä. Lisäksi kerrotaan, miten rokotuksilla pelastetaan miljoonien lasten henki joka vuosi. Rokotteista ei saa toksisia annoksia alumiinia. Äidinmaidossakin on enemmän alumiinia eikä tämä ole vauvalle vaaraksi. Moni rokotevastustaja perustelee että yleinen hygienia on vähentänyt tauteja. Toki se jonkin verran on, mutta viruksia ei niin vain tapetakaan.

 

Rokotteiden sivuvaikutukset ovat tiedossa ja niistä kerrotaan avoimesti. Riskit ovat älyttömän pienet.

Rokotteet ovat testatuimpia lääkkeitä maailmassa.
 

Jotkut luottavat laumaimmuniteettiin, eli jos esim. 97% lapsen ympärillä olevista ihmisistä on rokotettuja, lapsi on turvassa. Aika itsekästä ja typerää, sillä entäs jos matkustaakin ulkomaille jossa laumaimmuniteetti on 5%. Jos kaikki ajattelisivat näin, niin kohta laumaimmuniteettiahan ei olisi edes. Myös rokotus.fi sivuilta löytyy tietoa. Onneksi Suomessa harva jättää rokotukset ottamatta. Itse en ikinä altistaisi omia lapsiani riskiin saada kuolettava tauti. Aivan hullua.

Tässä vielä tietopaketti jonka kokosin:


Rokotus on terveydenhoidollinen toimenpide, jossa potilas altistetaan rokotteella taudinaiheuttamiskyvyltään tehottomiksi tehdylle virukselle tai bakteerille tai niiden rakenneosille. Tämä saa elimistön puolustusjärjestelmän tuottamaan vereen valkosoluja, jotka muistavat kyseisen taudinaiheuttajan. Näin potilas saa immuniteetin taudinaiheuttajaa vastaan sairastamatta varsinaista tautia. Suurin osa rokotteista on viruksia vastaan. Bakteereita vastaan on kehitetty antibiootit. Ne eivät toimi viruksia vastaan. 
 
Rokottaminen on ollut tehokas keino varsinkin tartuntatauteja vastaan. Kattavien rokotusohjelmien avulla isorokko arvioidaan maailmanlaajuisesti hävitetyksi ja esimerkiksi polio, tuhkarokko ja jäykkäkouristus tautitapauksia saadun vähennetyksi huomattavasti. Maailman terveysjärjestön (WHO:n) mukaan 25 tautiin on olemassa rokote, joka estää tai auttaa hillitsemään taudin leviämistä. Joskus tauti voi tulla päälle rokotetullekin, mutta taudinkuva on huomattavasti lievempi kuin rokottamattomalla.

Lasten rokotusohjelma
 
http://www.rokote.fi/lasten-rokoteopas/lasten-rokotusohjelma/
Kannattaa muistaa että ensimmäinen rokote tulee 2-3kk ikäiselle vauvalle. Sitä nuorempi vauva ei ole suojattu. Esim. hinkuyskää tapaa harvakseltaan pienillä vauvoilla. Varsinkin jos isä on armeijassa tai siellä töissä.
 

Nykyisin monen rokottamattoman lapsen pelastukseksi tulee hyvä tehohoito. Ilman sitä kuolleisuus olisi huomattavasti suurempi.  Kuntien järjestämiä valtion rahoittamia rokotuksia nimitetään yleiseksi rokotusohjelmaksi.  Rokotuksia voi ostaa myös itse apteekista, mutta näihin tarvitaan lääkärin resepti. Ulkomaan matkoja varten kannattaa tarkistaa suositeltavat rokotteet (mm. hepatiittirokotteet, malaria ym) rokote.fi sivuilta. Puutiaisaivokuumetta (punkeista) vastaan on rokote, mutta borreliaa vastaan ei ole olemassa rokotetta. Borrelia on bakteeritauti, johon löytyy tarvittaessa antibiootti. Antibioottia ei kuitenkaan aloiteta pelkästään sen vuoksi, että punkki on puraissut, sillä harva kehittää taudin.

HPV on kohdunkaulan syöpää estävä rokote nuorille tytöille. 

Laumaimmuniteetti
Väestön immuniteetti, joka estäessään tartuntataudin leviämistä voi suojata rokottamattomankin yksilön. Tämä tarkoittaa yleensä sitä että vähintään 95% väestöstä on oltava rokotettuna, jotta rokottamaton porukka on suojattuna. Rokottamaton ei tietenkään sairastu, jos ympärillä ei ole aktiivia virusta.

Rokotteet estävät vuosittain 2-3 miljoonan lapsen kuoleman. Vallitsevan lääketieteellisen näkemyksen mukaan rokotusohjelmien hyödyt ovat kiistattomia sekä rokotettavalle itselleen että koko yhteisölle. Esimerkiksi Suomessa, missä neuvolajärjestelmän ansiosta on kattava yleinen rokotusohjelma ja noin 92 prosenttia lapsista saa vapaaehtoisesti kaikki rokotusohjelman mukaiset rokotukset, on monia hengenvaarallisia tauteja, kuten tuberkuloosi, kurkkumätä, jäykkäkouristus, tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko saatu hävitetyksi melkein kokonaan. Rokotusohjelmista huolimatta maailmassa kuoli vuonna 2002 noin 57 miljoonaa ihmistä sairauksiin, jotka olisi voitu estää rokotuksilla. 

Rokotteiden ei ole todettu aiheuttavan esim. tarkkaavaisuushäiriöitä! Välillä tuntuu että moni vanhempi ei nykyaikana ymmärrä, että lasten kuuluukin tietyllä tavalla olla vilkkaita. Ja lapsista tulee mahdottomia mikäli heille ei pidä rajoja. Käytöshäiriöt myös voivat olla merkki perheen sisäisistä ongelmista. Ei niinkään lapsen sairaudesta. Lapsen masennus voi myös oireilla käytöshäiriöinä.



Sikainfluenssarokote skandaali muutama vuosi sitten aiheutti kansassa paniikkia narkolepsia tapausten noustua esiin. Itsekin oli hoitamassa Oulussa lasten neurolla näitä tapauksia. Tämä rokote pääsi markkinoille liian aikaisin, koska kansa vaati rokotetta nopeasti ja tätä ei oltu tutkittu tarpeeksi. Lisäksi kaikkeen vaikuttaa toki vielä raha.

Hyödyt
Rokotusten vastaisessa kirjallisuudessa usein esitetään, että tartuntatautien määrä oli kääntynyt jo laskuun ennen laajamittaisten rokotusohjelmien käynnistymistä ja että syy tautien vähenemiseen, ainakin kehittyneessä maailmassa, olisi pääasiassa parantunut hygienia ja elinolot. Tämä pitää jossakin määrin paikkansa tuberkuloosin osalta, mutta ei esim. herkästi tarttuvien rokkotautien osalta. Vaikka hygienialla, antibiooteilla ja väljemmillä elinolosuhteilla on ollut osuutensa asiassa, tilastot osoittavat että rokotteilla on ollut merkittävä vaikutus. Esimerkiksi tuhkarokon yleisyydessä on ollut vuosien varrella jaksollista vaihtelua, mutta pysyvää ja merkittävää tapausten vähenemistä ilmeni vasta sen jälkeen kun tuhkarokkorokote otettiin laajamittaisesti käyttöön vuonna 1963. Haemophilus influenzae -bakteerin aiheuttamat vakavat infektiot lapsilla vähenivät kahdessa vuodessa lähes nollaan, kun Hib-rokotukset aloitettiin vuonna 1985.

Niissä kehittyneissä maissa, joissa rokotusohjelmasta on poistettu jokin rokote esimerkiksi sivuvaikutusepäilyjen vuoksi, vaikutukset taudin esiintymiseen ovat olleet erittäin merkittäviä. Britannia, Japani ja Ruotsi poistivat hinkuyskärokotteen rokotusohjelmasta 1970-luvulla. Pian sen jälkeen muun muassa Britanniassa alkoi laaja, yli 100 000 tapauksen hinkuyskäepidemia, joka vuoteen 1978 mennessä oli aiheuttanut 36 kuolemantapausta. Japanissa rokotettujen määrän lasku 70 prosentista 20–40 prosenttiin aiheutti hinkuyskätapausten lisääntymisen 393 tapauksesta (1974) 13 000:een (1979).

Rokotusten avulla on maailmasta hävitetty kokonaan isorokko, joka vielä vuonna 1970 vei kaksi miljoonaa ihmishenkeä vuodessa. WHO julisti taudin täysin hävitetyksi vuonna 1980. Isorokkoon ei ole olemassa parantavaa hoitoa, ja sairastuneista jopa 30 prosenttia menehtyi. Viimeinen tautitapaus todettiin vuonna 1977. Ennen isorokko surmasi joka seitsemännen eurooppalaislapsen. Isorokkovirusta on tallessa muutamassa laboratoriossa maailmassa.
Myös polio on lähellä hävitystä.

Haitat
Kuten kaikkiin lääkkeisiin, myös rokotteisiin liittyy haittoja. Toisin kuin monilla muilla lääkkeillä, ei rokotusten yhteydessä ilmeneviä ei-toivottuja vaikutuksia yleensä kutsuta sivuvaikutuksiksi vaan haittavaikutuksiksi. Rokotteiden haittavaikutukset ovat yleensä harvinaisia ja paljon epätodennäköisempiä kuin vastaavat haitat sairauksista, joita rokotteet torjuvat. Rokotusten lyhytaikaisia haittavaikutuksia voivat olla muun muassa kuumotus, punoitus, kipu, arkuus tai ärtyisyys pistosalueella. Yleisön huomio on jossain määrin siirtynyt tautien riskeistä rokotusten riskeihin, koska rokotteet ovat tehneet tartuntataudit harvinaisiksi.

Rokotevastaisuus
Rokotuksen vastustamista on esiintynyt jo menneinä vuosisatoina, mutta nykyaikana sen perustelut ovat muuttunut kahdenlaisiksi. Toisaalta epäillään, että rokotusten taustalla on taloudellisen hyödyn etsiminen, ja toisaalta katsotaan, että rokotuksilla on enemmän tai vähemmän vakavia haittavaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, kuten jo aiemmin tekstissä mainitsin.
Itse en altistaisi omia rakkaita lapsiani tappaville taudeille vapaaehtoisesti.
Vanhempien mielipide ei saa olla yhtä pätevä asia kuin tutkittu fakta. Julkisesti otan aika vähän kantaa asioihin, mutta tähän on pakko. Mielestäni lapsia pitäisi suojella rokotevastaisilta vanhemmilta. En sano että huostaanotto on ratkaisu, vaan informaatiota pitää lisätä. Joissain maissa ei pääse esim. kunnalliseen päiväkotiin/kouluun mikäli on rokottamaton lapsi. Minusta ei myöskään ole huono idea tehdä rokotteista pakollisia. Viime aikoina on puhuttu myös lapsilisän poistamisesta, mutta luulen että tämä ei tuo muutosta asiaan, vaan aiheuttaa suurempaa vastarintaa ja vihaa.
Rokotuksia pidetään yhtenä kustannustehokkaimmista terveysinvestoinneista.

Taudit
Tässä vielä eriteltynä taudit, jotka ovat Suomesta lähes hävitetty rokotusohjelman ansiosta.

Kurkkumätä (difteria)
Kurkkumätä on asetuksessa luokiteltu yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Yleisvaarallisen tartuntataudin tarttuvuus on suuri tai tauti leviää nopeasti. Kurkkumätä on bakteeritauti. Se tunnettiin ennen nimellä kuristustauti.  Kurkkumätä on ihmiskunnan historian suurimpia tappajia. Kun epidemia levisi kaupunkiin, se tappoi kymmenesosan väestöstä ja katosi. Uhreista suurin osa oli lapsia, koska näillä ei ollut suojaa aikaisempien kurkkumätäaaltojen pohjalta. Kurkkumädän merkitys alkoi vähentyä rokotusten tultua käyttöön 1920-luvulta (Euroopassa 1930-luvulta) lähtien. Myös hygienialla ja elintason paranemisella on ollut vaikutusta taudin vähenemiseen. Tauti tarttuu mm. syljen välityksellä. Bakteeri pesiytyy ja lisääntyy ihmisen nielussa, jossa se tuottaa paikallisesti toksiinia. Taudin kaikki oireet, niin nielussa kuin muissakin elimissä, johtuvat tästä myrkystä, joka kulkeutuu elimistössä verenkierron ja hermoston välityksellä. Kurkkumädän yleinen ensioire on nopeasti paheneva kurkkukipu. Siihen kuuluu usein myös kuumeilua, nielemisvaikeuksia ja turvotusta kaulassa ja kurkussa. Kun kurkkumätä etenee, bakteerin erittämä myrkky, difteriatoksiini, saattaa vahingoittaa munuaisia ja sydänlihasta. Pahanlaatuisessa tapauksessa nieluun ilmestyvät peitteet leviävät kitapurjeeseen ja pehmeään kitalakeen. Kurkunpään difteriassa tulehdus kohdistuu äänihuuliin. Turvotus voi olla vaikea, jolloin hengitys vaikeutuu ja voi seurata jopa tukehtumiskuolema. Potilaan parantuessa peitteet alkavat irtoilla limakalvosta. Tällöin on jälleen vaarana tukehtuminen.

Hinkuyskä
Bakteerin aiheuttama sairaus, jonka tyypillinen oire on puuskittainen yskä. Yskät saattavat kestää jopa kuukausia. Sairaus tarttuu ihmisestä toiseen pisaratartuntana. Hinkuyskä on tartuntakykyinen kuitenkin vain sen alkuvaiheissa. Maailman terveysjärjestön (WHO) arvion mukaan hinkuyskä aiheuttaa vuosittain 50 000 000 sairas- ja 300 000 kuolemantapausta. Vastasyntyneet ovat vaarassa, sillä heillä ei ole vielä rokotetta. Hinkuyskää tapaa Suomessa, sillä sitä tulee meille ulkomailta. Hinkuyskää vastaan on myös antibiootti.
 
Jäykkäkouristus (tetanus)
Hengenvaarallinen tauti, jonka tärkeimpiin oireisiin kuuluvat päänsärky, lihasten jäykkyys ja lihaskouristukset. Lihaskouristukset voivat olla niin kovia, että luut murtuvat. Jäykkäkouristusbakteeri elää etenkin mullassa ja ihminen voi saada tartunnan multaisista haavoista tai likaisista esineistä. Myös eläinten puremat voivat aiheuttaa jäykkäkouristusta. Itse tautia eivät aiheuta bakteerit, vaan näiden muodostamat myrkyt, jotka kulkeutuvat veren mukana hermostoon, ja aiheuttavat lihaskouristuksia. Jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen. Se ei myöskään jätä varmaa immuniteettia. Jäykkäkouristusta hoidetaan immunoglobuliinilla (vasta-aine). Samalla hoidetaan potilaan haavat, jotka mahdollisesti ovat olleet kosketuksissa maan kanssa. Taudin ehkäisyyn on saatavilla tehokas rokote, mutta ellei sitä ole ollut käytettävissä, myös altistuksen jälkeinen profylaksia on mahdollinen. Mikäli rokotuksesta on yli 5v ja potilaalle tulee likainen haava, tulee rokote tehostaa (esim. työterveyshuollon tai päivystyksen kautta).
 
Polio
Lapsihalvaus. Viruksen aiheuttama tauti. Valtaosa tartunnoista on oireettomia ja useimmilla tartunnan saaneilla oireet ovat lieviä, kuten kuumetta, kurkkukipua ja huonovointisuutta. Vakavampia oireita kuten halvausta tai aivokalvontulehdusta esiintyy noin yhdellä prosentilla tartunnan saaneista. Halvaukseen sairastuneilla kuolleisuus on noin 5–10 %; puolet halvaukseen sairastuneista toipuu kokonaan ja lopuilla esiintyy pysyviä haittoja. Halvausoireita tartunnan saaneista arvioidaan esiintyvän yhdellä neljästäsadasta. Aikoinaan käytetty nimi "lapsihalvaus" tulee siitä, että tauti tarttuu noin 600 kertaa todennäköisemmin lapsiin kuin aikuisiin, joskin aikuisilla tauti on vakavampi.

Sikotauti (parotiitti)
Viruksen aiheuttama tauti. Oireita ovat kuume sekä sylkirauhastulehdus, joka aiheuttaa turvotusta ensin toisella puolen ja sitten toisella puolen kaulaa. Noin 40 prosenttia sairastaa sikotaudin täysin oireettomasti. Muutamalla prosentilla ainoana oireena on aivokalvontulehdus. Muita taudin komplikaatioita ovat aivokudoksentulehdukset ja kivestulehdukset. Kivestulehdus taas saattaa johtaa miehen hedelmättömyyteen. 
 
Tuhkarokko (morbiili)
Viruksen aiheuttama tauti. Taudin voi saada vain kerran elämässään. Tuhkarokon itämisaika on 9–11 vuorokautta, ja taudin ensioireisiin kuuluu korkea kuume, silmien punoitus, nuha ja yskä. 3–4 vuorokauden kuluttua rokosta kuume laskee ja samalla ilmestyy ihottuma. Ihottuma alkaa ylävartalolta. Se ei kutia yhtä paljon kuin esimerkiksi vesirokko. Tautiin kuuluu voimakas valonarkuus silmissä. Tuhkarokko voi aiheuttaa jälkitauteja, joista tavallisimmat ovat välikorvan tulehdus ja keuhkokuume. Virus saattaa vaurioittaa keskushermostoa, ja taudin pelätyin komplikaatio onkin aivotulehdus. Tuhkarokko voi myös hävittää immuunijärjestelmästä muistin, jolloin henkilö on alttiimpi jatkossa muillekin taudeille. Tuhkarokkokuolemat vähentyivät WHO:n mukaan vuosien 2000–2012 välillä 78 %. Kuolleisuuden väheneminen johtuu WHO:n mukaan vastustuskyvyn paranemisesta ja lasten rokottamisesta tuhkarokkoa vastaan. Rokotukset alkoivat Suomessa jo vuonna 1975.

Vihurirokko (rubella)
Virustauti. Se on yleensä taudinkuvaltaan lievä, ja joskus sen sairastaminen saattaa jopa jäädä huomaamatta. Vihurirokko voi tarttua myös äidistä istukan kautta sikiöön. Vaikka tauti on aikuisille suhteellisen vaaraton, voi se kuitenkin aiheuttaa sikiölle vihurirokko-oireyhtymän. Sen oireita ovat mm. poikkeuksellinen pienikokoisuus, pienipäisyys, keskushermoston vauriot, kuulovamma, sydänvika ja kehitysvammaisuus.
 
Hemofilus influenzae
Bakteeri. H. influenzae:n aiheuttamiin sairauksiin kuuluvat muun muassa aivokalvontulehdus, kurkunkansitulehdus (epiglottiitti), niveltulehdus (artriitti), välikorvatulehdus (otiitti), poskiontelotulehdus (sinuiitti), keuhkokuume ja sidekalvontulehdus. Kurkunkannen tulehdus oli aikoinaan pelätty, sillä ilman intubointia (hengitysputki suun kautta henkitorveen) lapsi usein kuoli siihen. Joskus jouduttiin tekemään myös trakeostomioita (viilto kurkusta henkitorveen).
 
Rota
Ennen rokotusta lastentautien osastot olivat epidemia-aikoina täynnä tipassa olevia lapsia. Käytävillä haisi rotavirus. Ilman nesteytystä lasten riski kuolla ripulitautiin on huomattavan suuri.
Afrikassa kuolee yhä miljoonia lapsia ripuliin ilman kunnollista ripulijuomaa tai suonensisäistä nestehoitoa.


Vesirokkorokote tulee mahdollisesti yleiseen rokoteohjelmaan aikaisintaan vuonna 2017.

Lahjoja opettajille ja tarhahoitajille

Hyvää palautetta kannattaa aina antaa, sillä sitä tulee joka paikassa ihan liian vähän. Toki negatiivistakin pitää antaa, jos on aihetta, mutta tämä yleensä tulee ihan automaattisesti. Ja negatiivisenkin palautteen voi antaa asiallisesti!
 

Vasta oli juttua eräässä lehdessä, jossa mies opettaja sanoi, ettei kestä lasten itse tehtyjä lahjoja ja ne ovat ihan turhia.. Ehkä tällaiset persoonat kannattaa tunnistaa ja jättää sitten ilman lahjaa. Mutta suurin osa esim. tarhahoitajista varmasti ansaitsee ainakin kortin. Minä olen niin onnellinen hoitajista ja opettajista, jotka ovat aina tehneet hyvää yhteistyötä meidän perheen kanssa! Hyvä hoitaja on arvokkaampi kuin kultakimpale.
 

Tässä nyt muutama vinkki mitä vois antaa. Mielestäni itse tehty on aina se paras enkä ikinä voisi väheksyä lapsen tekemään taideteosta. Eli itse tehty kortti on aina hyvä ja se usein riittää. Korttiin voi kirjoittaa asioita, joista opettajassa pitää.
 

Jos haluaa jotain muutakin antaa, niin esim. keksit ovat helppoja taiteilla lasten kanssa. Piparimuotteja voi käyttää myös kesällä ja tehdä esim. vaalean keksitaikinan. Keksit on näppärä koristella esim. kaupan valmiilla sokerikuorrutteella.
 

Itse tehdyt karkit ovat myös tosi arvokkaita, mutta toki myös valmismakeiset ovat aina hyvä lahja.

Itse painettu t-paita tai esim. käsipyyhe on myös kiva idea.
 

Jos opettajalla/ohjaajalla on tietty harrastus (esim. kalastus tai puutarhanhoito), kannattaa miettiä jotain pientä aiheeseen liittyvää (esim. siemenpussi tai koristeltu termospullo).
 

Askartelutarvikeliikkeistä löytyy myös paljon ideoita itse koristeltujen kynttilöiden tekoon.

Itse tehtyä saippuaa voi tehdä jo vähän vanhempien lasten kanssa.
 

Myös kiitoskakku, muffinit ja leivokset koko tarharyhmälle ilahduttaa varmasti kaikkia.

Tässä nyt vain muutamia ideoita. Lisää saa nakella kommenttikenttään.



Ihanat isovanhemmat

Mikä onkaan lapsesta usein ihanampaa kuin päästä rakkaaseen mummulaan. Valitettavasti kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta ja usein se ei ole kenenkään vika.. Mutta jos lapsia pidetään erossa isovanhemmista sen takia että vanhempien ja isovanhempien välit ovat tulehtuneet, niin se on minusta epäreilua ja siinä kärsii eniten lapsi. Lisäksi isovanhemmilla on varmasti karmea olo, kun eivät näe omia lapsen lapsiaan.

Toki jos isovanhemmilla on alkoholiongelmaa tai he jostain syystä pahoinpitelevät lapsia yms, niin tämä on ymmärrettävää ja jopa pakollista. Mutta tiedän paljon niitäkin perheitä, joissa isovanhemmilla on alkoholin väärinkäyttöä, mutta perheet ovat sopineet niin, että korkki pysyy sata varmasti kiinni, kun lapsenlapset ovat kylässä tai lähistöllä eivätkä lapset koskaan tule näkemään isovanhempia humalassa. Mikäli tämä toimii, niin tosi ihana asia. Aikuiset sitten päättävät itse omista elämistään. Joskus suuretkin erimielisyydet pitää lastenlasten takia unohtaa, sillä on erittäin karmeaa, että isovanhemmat ja lapsenlapset erotetaan.

Törmään töissä jatkuvasti aiheeseen, jossa lasten ja vanhempien välit ovat tulehtuneet, joten päätin rustailla tänne vähän aiheesta. En tietenkään tarkoita, että ongelmia tulee automaattisesti kaikille, vaan joissain perheissä näin käy. Suurimmassa osassa perheistä onneksi kuitenkin eletään ihan sopuisasti. Lopussa sitten vain vielä muutama vinkki mummulaa ajatellen. Jokainen saa kuitenkin tehdä omat sääntönsä ja juuri niin kuin itse haluaa.

 

Ymmärrä vanhempiasi

 

Joskus aikuisilla lapsilla on jotain kaunaa vanhempiaan kohtaan, koska vanhemmat ovat ehkä tehneet jotain virheitä nuorena (kukapa ei olisi), mutta tämä ei tarkoita sitä ettäkö sama toistuisi lapsen lapsia kohtaan. Usein vanhemmat huomaavat virheensä ja pyrkivät hieman paikkaamaan niitä lastenlasten kanssa. Esim. nuorena ei ollut aikaa leikkiä omien lastan kanssa tarpeeksi, joten nyt lastenlasten kanssa pyritään olemaan enemmän läsnä. Lisäksi aikuisten lasten tulisi jonkin verran pohtia, voisiko oman vanhemman käyttäytymiselle olla ihan inhimillinen syy. Esim. juuri tuo, että ei vain ollut aikoinaan energiaa tai osaamista olla enemmän lasten kanssa läsnä. Vielä 15v sitten oli esim. lapsen rangaistuskonstit ihan erit. Äitini kertoi, että kun olin pieni, ei tunnettu mitään jäähypenkki-meneltemää. Tai onhan jotkut ehkä tieneetkin, mutta tieto kulki aika huonosti eteenpäin. Ei ollut blogeja ja neuvolatkin olivat aika suppeat. Asioita opittiin omilta sukulaisiltaan ja lisäksi ihmisten oletettiin usein vain pärjäävään itsekseen. Rangaistus käsitetään usein niin, että se tarkoittaa järjetöntä huutamista tai fyysistä kuristusta, mikä ei tietenkään ollenkaan ole sallittua.

 

Toki on oikeasti huonojakin vanhempia (esim. päihteiden käyttäjät tai pahoinpitelijät). En ala ketään terapoimaan, mutta suosittelen ihan oikeasti käymään läpi omia lapsuuden traumoja, mikäli se vain on mahdollista. Toki tämä edellyttää sitä, että ihminen kykenee pohtimaan asioita ja tämä on tehtävä taitavan terapeutin avulla. Tavoitteenahan on oppia ymmärtämään miksi asiat niin meni ja antamaan virheet anteeksi. Usein esim. aikuisen alkoholismin taustalta paljastuu masennus. Sairaudet ovat kurjia, mutta ei se tarkoita sitä ettäkö ihminen olisi paha. Harva ihminen on oikeasti ilkeä. Vain väärinymmärretty.

On tiety niitäkin, jotka eivät pysty antamaan anteeksi, mutta tämä valitettavasti kostautuu vain itselle. Turha tuhlata elämäänsä suomalla ajatuksia ilkeille ihmisille. Esim. lapsen hylkäämistä on erittäin vaikea unohtaa tai ymmärtää, vaikka tämäkin voi johtua vain vanhempien osaamattomuudesta. En todellakaan ala soimaamaan ketään. Toivon vain, että ihmiset voisivat elää keskenään sovussa. Asioista kannattaa pyrkiä juttelemaan ja olisi ideaalia jos osapuolet huomaisivat omat puutteensa. Anteeksi on vaikea antaa jos sitä ei pyydetä.

Usein kun ihminen vanhenee, hänen pienet ärsyttävät puolensa korostuvat. Tämmöisiä ei ehkä nuorempana huomannutkaan. Pienet ja merkityksettömät asiat kannattaa yleensä vain unohtaa, sillä muuten vain syntyy sota pienistä asioista. Isovanhempien ruoan tuputus esim. voi olla tosi rasittavaa, mutta kuinka vakavaa tämä oikeasti on. Toki pitää muista, että kun ihminen vanhenee, sairauksien todennäköisyys suurenee. Voimakkaat vanhuksen käytöshäiriöt ovat usein ensimmäinen merkki muistisairaudesta.

Itse olen ollut erittäin onnekas, sillä minulla oli parhaat isovanhemmat mitä olla voi. Kaikki ovat nykyisin nukkuneet pois. Hirmuisen rakas mummoni menehtyi viime vuonna 96-vuotiaana ja toki ikävä on suuri. Mutta elämä etenee ja muistelenkin ihania hyviä aikoja usein itsekseni ja kerron niistä myöhemmin sitten lapsilleni. Mummula oli ihan paras paikka lapsena.

 

Useampi lapsenlapsi ja mummula

 

Tästä vielä haluan kirjoittaa, sillä monet eivät hoksaa että kaksi lasta on täysin eri asia kuin yksi lapsi. Toki mummulassa saa hemmotella lapsia, syödään karkkia ym herkkuja eikä kerrota vanhemmille. Tämä ei ole vaarallista, mutta yhteiset pelisäännöt on kuitenkin oltava. Riippuu paljon tietty siitä kuinka lähellä mummula on. Jos mummulassa vieraillaan harvoin koko perheellä, on asia aavistuksen eri. Jos mummula on lähellä ja lapset viettävät siellä paljon aikaa, niin tämä asia on erittäin tärkeä. Lapsen on myös kunnioitettava isovanhempia ja toteltava heitä. Ja isovanhempien on uskallettava pitää jotain kuria lapsille. Monet isovanhemmat todella luulevat että kuri on fyysistä kuritusta, mutta tämä on vain kommunikaation puutetta. Istutaan pöydän ääreen ja sovitaan asiat. Ei voi olla mahdoton toteuttaa eikä vie paljon energiaa.

Yhden lapsen kanssa harvoin tulee ongelmia, sillä hän saa kaiken huomion. Mutta entä kun tulee toinenkin lapsi. Onhan lapsi kateellinen omassakin perheessä aluksi, kun vanhempien huomio menee vauvaan, mutta tämä tasaantuu ajan kanssa. Lapsi voi viettää paljon aikaa mummulassa, mikäli se on lähellä, mutta jossain vaihessa kannattaa muistaa, että pienempikin lapsi pitää viedä mummulaan. Ei tietty tarvitse yökylään jäädä, jos isovanhemmat eivät jaksa yöheräilyä, mutta edes pari tuntia kerrallaan, sillä ensimmäinen lapsi pitää usein mummulaa omana valtakuntanaan eikä siitä hevillä luovu. Ei lapsi saa olla mikään mummulan kuningas, sillä muitakin ihmisiä on olemassa. Tehokkainta on jos isovanhemmat ovat keskenään lastenlasten kanssa. Vanhemmat kyllä voivat osata komentaa, mutta tämä on opetettava isovanhemmillekin. Lapsi ei kärsi komentamisesta.
 
Isovanhempien on vain noudatettava vanhempien tahtoa, sillä kasvatusvastuu on vanhemmilla ja se on isovanhempien vain hyväksyttävä. Mikäli tämä ei onnistu, on lapsia vaikea jättää isovanhemmille ilman vanhempien valvovaa silmää. Jos menee riitelyksi, otetaan joku puolueeton ihminen avuksi ratkaisemaan riitaa. Jos lapsi kiukuttelee esim. mummulle tai lyö häntä, on nimenomaan mummun annettava rangaistus. Muuten mummulla ei ole auktoriteettiä eikä lapsi opi ikinä häntä kunnioittamaan, jos esim. äiti aina juoksee rankaisemaan. Tällöin äidistä tulee pahis. Ja pahinta on jos aikuiset alkavat keskenään kinastelemaan kasvatuksesta lasten silmien edessä. Tästä tulee ristiriita. Asiat ratkotaan, kun lapset eivät kuule. Jos esim. äiti yrittää komentaa lasta, mutta isä tulee väliin, että elä tee tuolleen, on aika paha ristiriita tilanne ja tästä tulee katastrofi. Yhtä köyttä on vedettävä. Tästä mieheni saa suuren kiitoksen, sillä hän on aina minun puolellani, vaikka monessa asiassa onkin ollut eri mieltä. Asia on sitten esim. illalla keskusteltu ja yhteiset säännöt sovittu, jotta kumpikin ymmärtää asian jujun. On aina ilkeää, jos joutuu tekemään jotain eikä ymmärrä miksi näin tehdään. Jos äiti komentaa lasta, voi isä tulla myös siihen auttamaan, mikäli hän on samoilla linjoilla. Tämähän vain varmistaa lapselle, että vanhemmat ovat tosissaan ja puhaltavat yhteen hiileen.

 

Toki varmasti on niitäkin tapauksia, joissa vanhempien kuritukset ovat liian rajuja ja on tosi ikävä tilanne isovanhemmille, kun ei voi oikein tehdä mitään, jos järkipuhe ei auta. Tässäkin tilanteessa kannattaa yrittää päästä sopuun puolueettoman ihmisen ollessa riidan sovittelija.

On perheitä, joissa isovanhempia tarvittaisiin, mutta he eivät vain tule. Ja on perheitä, joihin isovanhempia ei oteta, vaikka he niin haluaisivat. Se on surullista..

Puhalletaan yhteen hiileen!

Yleisimmistä lastentaudeista

En mielelläni kirjoittele tänne kauheasti lääketieteestä, sillä en tule hoitamaan ainuttakaan sairastapausta blogin välityksellä. Jos perheessä lapsi sairastuu, niin kannattaa herkästi ottaa yhteys lähimpään hoitajaan tai lääkäriin. Mieluummin liian aikaisin kuin liian myöhään. Hyvät seurantaohjeet pitäisi aina tulla, jos tilanne ei toimenpiteitä vielä vaadi. Jos ohjeet ovat epäselvät, on  kyseltävä niin kauan kunnes tilanne on selvä.

Kokosin tähän kuitenkin muutaman asian, jonka jokaisen olisi hyvä tietää, mikäli lapsi sairastuu.

 

-Alle 1kk ikäinen kuumeileva vauva kuuluu aina lastenpäivystykseen, jonne voi hakeutua suoraan, ei tarvitse lähetettä perusterveydenhuollosta

 

-Alle 3kk ikäinenkin kuumeilija kuuluu helposti erikoissairaanhoitoon

 

-Alle 3kk ikäisen yskässä on otettava huomioon hinkuyskän mahdollisuus, sillä vauvaa ei ole rokotettu.

 

-Mikäli vauva alkaa ripuloida tai oksentaa, ota heti häneltä paino! Painon avulla seurataan kuivumaa tehokkaimmin. Toki lääkäri osaa lukea muutkin merkit ja lapsen yleistilan arvio vaatii jo aika kokenutta silmää.

 

-Lapsi ei yleensä kuiva oksenteluun. Lapsi vain oksentaa mahan sisällön ulos ja se on siinä. Yli 2v lapsi pärjää hyvin päivän juomattakin, jos mikään ei pysy sisällä. Pieni vauva sitten ei kauaa selviä juomatta, joten herkästi hoitoon. Ja jos pelottaa että vanhempikin lapsi kuivaa, niin ei saa epäröidä käyttää lääkärin arviossa.

 

-Kotona on aina hyvä olla apteekin ripulijuomaa varalla (osmosal, floridral)!

Tällä yksin pelastettaisiin satoja tuhansia lapsia Afrikassa. Ei tarvita tippaa.

 

-Se mikä Afrikassakin lapset tappaa, on ripuli. Ripulissa ihminen kuivaa, sillä tavaraa tulee ulos, vaikka ei söisikään mitään. Pelkällä ripulijuomalla homma hoituu, jos ihminen ei oksenna. Mikäli oksentaminen estää ripulijuoman juonnin, kuivuu pieni lapsi varsin nopeasti. Usein lapsille annetaankin päivystyspolilla ripulijuomaa nenä-mahaletkun kautta, sillä hehän tätä juomaa eivät helposti lasista ota. Juomaa voi antaa myös vauvalle tuttipullolla. Tippa on ihan viimeinen vaihtoehto. Herkästi lapsi arvioon ripulissa iästä huolimatta.

Kuume+ripuli ja/tai veriuloste+ripuli voivat sitten olla viite vakavammasta ripulitaudista eikä niitä pidä seurata kotosalla kauaa.

 

-Ottakaa hyvät ihmiset lapsillenne rokotukset! En ikinä altistaisi omia lapsiani kuolemanvakaville taudeille! Ennen vanhaan otettiin kaikki keinot lapsi- ja äitikuolleisuuden vähentämiseksi ilolla vastaan. Rokotusten poisjättö ja laumaimmuniteettiin (rokotetut suojaavat rokottamattomia) luottaminen on mahdottoman itsekästä eikä tähän kannata edes luottaa. 

Perusrokotusten haittoja on turha pelätä, vaikka näitäkin raportoidaan joskus. Rokotukset eivät mm. laukaise ADHD tai ADD tauteja. Tämä on useissa tutkimuksissa todistettu. Ihmiset eivät vain nykyisin osaa kasvattaa villejä lapsia ja tuputtavat heille erilaisia tarkkaavaisuuden häiriö diagnooseja. Huonosti tutkitun sikainfluenssarokotuksen vaikutukset narkolepsian laukaisemiseen sen sijaan oli ihan totta. Ihmiset vaativat rokotetta nopeasti ja asiaa ei keretty tutkia tarpeeksi.

 

-Vakavat taudit iskevät päälle yleensä välittömästi eikä 10 päivää flunssan alkamisen jälkeen.

 

Tässä vielä 10 faktaa korvatulehduksesta, sillä tämän hoito on muuttunut merkittävästi viime vuosien aikana eikä antibioottia pidä todellakaan hennon punoituksen takia syödä. Antibiootti on hengenpelastava lääke eikä yksistään oireita lievittävä lääke.

 

1. Lapsella voi olla äkillinen välikorvatulehdus, kun hänellä on ylähengitystieinfektio, tärykalvoilla on tulehduksen merkit ja välikorvassa märkäistä eritettä.

2. Terveellä ja hyvinvoivalla lapsella on harvoin välikorvatulehdusta.

3. Lääkäriin ei tarvitse sännätä yöllä. Jos kipu alkaa kesken unien, lapselle annetaan kipulääkettä. Lääkäriin ehtii aamullakin. Lapsen kipua on tärkeä hoitaa, joten pelkkä epäilykin korvakivusta on aihe antaa kipulääkettä.

4. Välikorvatulehduksen diagnoosia ei voi tehdä vain oireiden perusteella. Ainoastaan puolella flunssaa sairastavista lapsista, joiden vanhemmat epäilivät heidän sairastuneen välikorvatulehdukseen, todettiin tulehdus (Suomalainen tutkimus).

5. Välikorvatulehdus ei ole ainoa korvakivun aiheuttaja. Flunssan aikana välikorvan alipaine voi sattua lapsen korvassa. Myös nielutulehdus, muut kaulan alueen infektiot tai lihaskivut voivat säteillä korvaan.

6. Äkillistä välikorvatulehdusta ei aina tarvitse hoitaa antibiooteilla. Viivästetyssä antibioottihoidossa lapsen tilaa seurataan. Jos vointi ei ole parempi 2—3 päivää lääkärissä käymisen jälkeen, lapsi viedään uudestaan lääkäriin. Mikäli näyttää siltä, että paraneminen ei edisty, aloitetaan antibioottikuuri. Viivästetty antibioottihoito vähentää antibioottien käyttöä, mutta ei heikennä hoidon tehoa.

7. Suomessa suositellaan jälkitarkastusta 3—4 viikon kuluttua välikorvatulehduksen toteamisesta. Tarkoituksena on tarkistaa, ettei lapsella ole välikorvaeritettä ja siitä johtuvaa kuulon heikkenemistä.

8. Välikorvatulehdus on flunssan seuralainen ja siksi toimet, joilla vähennetään hengitystieinfektioita, vähentävät myös välikorvatulehduksia. Satunnaisten tutkimusten mukaan myös tärykalvoputkitus, ajan kuluminen, lapsen kasvaminen ja hyvä diagnostinen tarkkuus vähentävät välikorvatulehduksia.

9. Käypä hoito -suosituksen mukaan lähetettä erikoislääkärille suositellaan vasta, kun välikorvatulehduksia on todettu vähintään neljä puolessa vuodessa tai viisi vuoden aikana.

10. Äkillisten välikorvatulehdusten riskitekijöitä ovat: perimä, suuri infektioaltistus, alle kahden vuoden ikä, vanhempien tupakointi, tutin käyttö, vuodenaika (syksy ja talvi lisäävät riskiä) ja se että lapsella on ollut ensimmäinen korvatulehdus alle yhdeksän kuukauden iässä. Probiootit (esim. rela-tipat) vähentävät korvatulehdusten riskiä.

Tiedeartikkeli välikorvatulehduksiin liittyen julkaistiin Lääkärilehdessä 2014.

Lähde:
Johanna Nokso-Koivisto
LT, korva-nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri.

 

 



Mitä tehdä kun lapsi pelkää yöllä?

No, en minä tiiä. Mut eikö tuo järki kuitenkin sano, että anna lapselle turvaa.

Tähän minulla ei oikeastaan ole mitään loistavaa ratkaisua, mutta kirjoitan siitäkin, koska tämä on vanhimman poikamme kanssa ajankohtainen. Poika täyttää kesällä 5v ja 4,5v iästä lähtien tullut meidän väliin yöllä, sillä häntä pelottaa. Muutimme syksyllä uuteen asuntoon ja poika meni uuteen tarhaan, joten nämä varmasti vaikuttivat häneen suuresti. Lapsethan reagoivat muutoksiin aina paljon myöhemmin kuin aikuiset. Otimme häntä aluksi meidän väliin, mutta sitten koitimme viedä häntä vain takaisin omaan sänkyyn, jotta kaikki saisivat paremmin nukuttua. Poika jäikin usein 1-3 viemisellä omaan sänkyyn, mutta aamulla sitten itkeskeli että "minua niin pelotti yöllä". Tuskin ihan jekkuna vaan vanhempia syyllisteli. Oli hän sen verran reppanana. Ainakin äidin sydämestä otti.  Joskus illallakin saattoi sanoa, että "nyt minua ei pelota, kun on aikuinen vieressä". Illat tosin ovat sujuneet jo kauan hyvin. Jää unisadun jälkeen omaan sänkyyn nukkumaan ja nukahtaa ihan tyytyväisenä. Joka ilta kysyn onko pojalla jokin huoli. Olen iloinen siitä, että hän kertoo aina jos jokin on mielenpäällä. Olen tätä yrittänytkin hänelle opettaa. Aina pitää kertoa, jos on joku ongelma tai huoli. Ihmiset eivät ole ajatustenlukijoita. Useat aikuisetkaan eivät tätä osaa, saati sitten murrosikäiset (kuuluu tosin osaksi ikään). Poikaamme usein kuulemma pelotti krokotiilit ja dinosaurukset. Ei siinä oikein auttanut sanoa, että ei niitä ole täällä. Mielikuvitus vei voiton.

 

Veimme poikaa 2kk ajan omaan sänkyyn takaisin yöllä, mutta niin vain poika jatkoi tulemista meidän väliin. Jokin raja tietty tuossakin. Toki sitä suositellaan, että vie vain lasta takaisin, mutta minä sitten katsoin tilanteen niin, että meidän perheessä lapsi saa tulla yöllä väliin jos pelottaa. Tuskin enää armeijaiässä tulee. Mies on täysin samoilla linjoilla. Jopa enemmän kuin minä. =D En varmasti tule vanhana muistelemaan, että voi harmi kun annoin lapsen yöllä tulla viereen. Ei lapsi tosin mene pilalle vaikka hänet "karaistetaan" nukkumaan vain omassa sängyssä. Tämähän on myös Supernannyn ohje. Usein hän onkin oikeassa ja toki hänkin osaa soveltaa eri vinkit joka perheelle sopiviksi. Hän ei vain mitään perhepetejä kerta kaikkiaan taida suositella, vaikka mielestäni niissä ei mitään vikaa ole. Ja aina kaikki ei vain mene kuin oppikirjoissa, kuten olen jo aiemminkin sanonut. Mutta silti kannattaa aina lukea tutkittua tietoa ja puntaroida mikä itselle passaa. Maalaisjärkeen ei oikein nykyisin uskalla enää luottaa, sillä ihmisillä tuntuu välillä olevan suoran sanoen tosi typeriä ajatuksia päässään. "Minusta vain tuntuu siltä" on tosi huono perustelu. Kaiken pitää pohjautua kuitenkin johonkin tietoon. Lisäksi kaikkea joutuu soveltamaan ja siksipä  olenkin neuvonut tämän blogin kautta satoja perheitä erikseen eri tilanteen mukaan. Tavoite ei tässäkään nukkumistapauksessa välttämättä ole se, että lapsen on nukuttava omassa huoneessa, vaan tavoite on se että kaikki ovat tyytyväisiä.

 

Meidän perheessä tehdäänkin nyt niin, että vanhempi poika tulee meidän huoneeseen nukkumaan ja pienempi menee lastenhuoneeseen. Näin esikoinen saa nukkua omassa sängyssä ja todennäköisesti ei pelkää, koska samassa huoneessa on muitakin. Poikia ei vielä voi samaan huoneeseen keskenään laittaa, sillä pienempi havahtuu öisin helposti. Hänen on parempi nukkua itsekseen rauhassa (1v ei tajua vielä pelätä samalla tavalla kuin 4v) ja luulen että tällä hänen yötkin paranevat entisestään. Tarvittaessa vien hänelle vellipullon yöllä, jos ei muuten rauhoitu. Neuvolantädit saavat sanoa mitä lystäävät, meillä mennään näin. =D

Olimme poikien serkkutyttöjen luona jokin aika sitten ja esikoinen nukkui serkkutyttöjen kanssa samassa huoneessa. Sanoin hänelle, että tule herättämään äiti jos pelottaa, mutta eipä tullut kumpanakaan yönä. Hänestä kaverit huoneessa riitti turvaksi. =) Harmi kun ei ole muita saman ikäisiä lapsia taloudessa. Sisarukset samassa huoneessa on mahdottoman näppärä keksintö, kunhan eivät vain herätä toisia öisin. =)

 

Että tämmöistä. Mutta pointtini ehkä tässä postauksessa kuitenkin on se, että jos lapsi ottaa tavaksi nousta yöllä, voi hänet palauttaa omaan sänkyyn. Jos vanhemmille tulee tunne, että lapsi oikeasti pelkää eivätkä he kestä tätä ajatusta, sumplikaa tilanne niin, että lapsi nukkuu kenties vanhempien välissä perhepedissä (ostaa isomman sängyn tarvittaessa) tai sitten lapsi tulee samaan huoneeseen nukkumaan. Nämä on minun vinkit. Eivät ehkä kovin hyvät, mutta kaikkea ei voi hallita. =D Lisää hyviä ideoita otetaan vastaan.

Olen vähän kysellyt kavereiltakin, miten he ovat tehneet vastaavassa tilanteessa ja suurin osa on jotenkin justeerannut tilanteen niin että lapsi otetaan joko vanhempien viereen tai sitten vanhempi nukkuu lapsen kanssa lastenhuoneessa. Minusta tämä on ihan kiva ratkaisu. Tietty olen myös sillä kannalla, että vanhempien sänky on vain heitä varten ja täytyyhän vanhemmillakin olla yhteinen hetki kahdestaan. Mutta jos kaikki ovat tyytyväisiä, niin mikäs siinä. Vanhemmathan voivat viettää kahden keskeistä aikaa sitten joskus myöhemmin. Mutta tämäkin on hirmutärkeä asia eikä toista saa unohtaa vaan tehdään tiimityötä. Usein tämä ajan kanssa tahtoo unohtua, kun ei ole kahdenkeskeistä aikaa. Vanhempien on hoidettava myös parisuhdettaan! Yksi tuttavani oli tehnyt niin, että vei lapsen aina vain omaan sänkyyn yöllä ja laittoi yövalon turvaksi. Tässä kesti vain parisen viikkoa. Kiva et toimi heillä, meillä ei näköjään. =D Mut eipä tuo haittaa. Meillä ollaan tyytyväisiä tällä hetkellä. =)