Pinnasängystä lastensänkyyn

Mielestäni tämä vaihe on paljon haastavampi kuin 6kk ikäisen nukuttaminen xD Varsinkin jos omaa tuommoisen Vaahteramäen Eemelin ku meillä. Mut noihin kyl törmää niiiin usein. ;) Lapsen voi siirtää "isojen lasten sänkyyn" kun siltä tuntuu. Meillä poika oppi 1v10kk ikäisenä kiipeämään pinniksestä pois ja oli se sen verran pelottavan näköistä, et äkkiä ostamaan laidallinen (jatkettava) sänky. Usein tämä tapahtuu juuri siinä 2v tienoilla. Mut ei ole väliä minkä ikäinen lapsi on.

Lapselle voi sanoa, että "nyt siirrytään isojen poikien/tyttöjen sänkyyn". Useinhan lapsi itkeskelee ennen nukkumaanmenoa, kun sängyn vaihtaa. Uusi sänky ei ole vielä "turvallinen". Pinnasängyssä on ollut mukava oma pesä. =) Ehkä tehokkain konsti jatkoa ajatellen on se, että vie vain lapsen aina takaisin sänkyyn, kun se sieltä pois nousee (myös päikkärit). Tätä voi joutua tekemään neljäkin tuntia illassa aluksi ja vähintään 2vkoa yleensä menee. Mutta tämän jälkeen on elämä usein taas helpompaa. Joskus tosin kestää kuukausia. Mutta mielummin niin kuin että nukuttaa lapsen 7v asti. x) Paitsi jos jaksaa, niin ei toki ole kiellettyä. =) Mutta kannattaa ottaa huomioon, että lapsi ehkä haluaa isompana yökyläilemään kavereiden luo ym. ja olisi tietty mukava, jos osaisi nukahtaa ilman vanhemman läsnäoloa.

Aluksi kuitenkin voi tehdä niin, että istuu sängyn vierellä kunnes lapsi nukahtaa. Varsinkin jos lapsi osaa nukkua yöt putkeen, jolloin hän yöllä havahduttuaan voi yksinkin jatkaa unia. Mutta suosittelisin, että lasta koskettaisi aika vähän, jottei hän totu nukahtamaan kosketukseen. Voi käydä rankaksi pidemmän päälle. Ja jos sängyn vierellä istuu, kunnes lapsi nukahtaa, voi siitä lähtä etenemään, niin että parin päivän päästä istuu tuolilla hieman kauempana sängystä. Siitä parin päivän/viikon päästä sitten tuoli on jo oven vieressä. Lopuksi pyritään lähtemään huoneesta. Riippuu lapsesta (ja vanhempien hermoista). Voihan sitä suoriltakin kokeilla sitä, että vie lapsen sänkyyn ja ite ulos, sitten vain aina palauttaa lapsen huoneeseen. Mutta semmoinen 2-vuoden ikäinen lapsi on vielä aika pieni, joten ei mitään paniikkikiirettä. =) Omassa tahdissa.
Yöheräämisiin suosittelen sitä, että vietäisiin lapsi sänkyyn ja itse pois, muuten voi tulla isoja ongelmia. Jos lapsen haluaa ottaa omaan sänkyyn, niin mikäs siinä, mut siitä pois opetteleminen on yleensä asteen verran hankalampaa.

Tässäpä pieni esimerkki meidän lapsosesta. Oishan näitä esimerkkejä vaikka kuinka monesta tapauksesta. x) Pitäisi muuten laittaa sekin tänne, kun poika oli 6kk ja vedettiin tuo nostelu-unikoulu. Kirjasin aika tarkkaan, miten se meillä eteni.. No mut kuitenkin, siis meillä kun poika siirtyi jokin aika sitten lastensänkyyn, aluksi kaikki meni hyvin. Sit hän huomasi, et hänhän pääseekin sängystä karkuun. Palauttaminen ei oikein onnistunut, koska siitä muodostui leikki. Aina nauraen hyppäsi sängystä pois ja juoksi takaisin. Ei edes kerennyt huoneesta ulos. Ihmettelin, et mikä se tämmöinen lapsi on joka vain nauraa. Mut sit hokasin, et ehkä hän ei kuitenkaan tuntenut oloaan kodikkaaksi sängyssään, vaikka ensin niin vaikutti. Pinnasänky oli ollut niin mukava. Sit istuttiin sängyn vierellä "vahtimassa" et ukkeli pysyy makuultaan. Aina kun ponkaisi pystyyn, laitettiin takas pitkälleen. Usein menee 1-2h, mut vuorotellaan miehen kans. Toinen toisena iltana, toinen toisena. Joskus menee vain 15min. Yleensä tuo tuosta itsestään helpottuu ajan kanssa. Noin pieneltä lapselta ei voi vaatia, että hän osaisi käydä sängylle pitkälleen, vaikka olisikin omassa huoneessaan ja väsyttää. Iltarauhoittelut on älyttömän tärkeitä! Joillekin passaa iltasatu, joillekin laulu. Itselläni on tapana kiikkua lapsen kans kiikkutuolissa n.15min ja lauleskella ennen nukkumaanmenoa. Tällöin hyppimistä on melko vähän. Ja toki päivä- ja iltarutiinit on yhä hyvä muistaa. Helpottaa elämää ja tuo turvallisuuden tunnetta. Noh, sitten kun aloin edetä siihen, että siirryn sängyn viereltä pois, tuli äkäinen flunssa, antibioottikuuri ja päiväkodin vaihdos kesäksi. Toistaiseksi vielä istutaan samassa huoneessa. Liikaa en halua kerralla lapselle. Ja eipä tuo ole kovin paha 15min sängyn vierellä hengailla kunnes lapsi nukahtaa. Iltavillit vain ovat aika kuluttavia. x) Ois tietty hyvä,et lapsi nukahtais itse illalla eikä tarvisi aikuisen apua. Mutta tämäkin voi iän myötä rauhoittua itsestään.
Yli 2-vuotias alkaa olla jo sen verran vilkas, että voi olla vaikea koittaa enää mitään ihme konsteja. Jonkin verran joutuu alkaa tekemään jo kompromisseja. Kaksivuotiaalla alkaa pyörimään päivän asiat päässä helposti illalla ja on todella vaikea rauhoittua. Olen kauan miettinyt olisiko tähän jotain helpotusta, mutta usein käy niin, että mitään suurempia konsteja ei ole.

Ja turvallisuudesta vielä. Ostettiin portti lapsen huoneen oveen, jottei hän lähtisi yöllä hamuilemaan ja karkaisi ulos ym (osaa avata oven lukosta kun hakee ensin tuolin alle). Ovet on toki koitettu lukita mahdollisimman hyvin ja hellasta on sulakkeet pois yön ajan (meillä levyjen päällelaitto on jostain syystä niin hauskaa). Mut öisin kun lapsi herää, hän yleensä hakeutuu ensin vanhempien luo, harvoin pistää yksin ranttaliksi. Huomionhakuisuuttahan se enemmän on. Meillä yöheräämisiä harvemmin on. Ja tällöinkin lapsen voi viedä vain takaisin sänkyyn ja siellä pysyy. Se helpottaa huomattavasti elämää. =) Nuo iltavillit on enemmän se ongelma useissa perheissä.

Mut tällaista kivaa! Mukavaa juhannusta ja kesää kaikille! =) Pyrin laittamaan postauksia kesälläkin, mut vähän harvemmin kuitenkin.

Secrets of the baby whisperer for toddlers

Minua on pyydetty suomentamaan Tracy Hoggin salaisuuksia myös taaperoikäisistä. Kirjassa on The baby whisperer solves all your problems on myös taaperoikäisistä useita kappaleita, mutta taaperoille on omistettu ihan oma kirjakin (kuvassa). Laitanpas siitä ihan pikaisesti jotain. Suomentelen näitä taas lisää, kun kerkeän. Kirjassa puhutaan hyvin vähän nukkumisesta, mutta kategoriasta "nukkuminen" löytää blogistani paljon vinkkejä niihin ongelmiin. Tässä tekstissä mainitaan myös muutamalla sanalla nukkumisesta.

Tiedät, että lapsesi on taapero, kun:
- "minulla on vähemmän aikaa itselleni"
- "en voi ottaa häntä mukaan ravintolaan"
- "hän on vaativampi"
- "on helpompi ymmärtää, mitä hän haluaa"
- "häntä täytyy ajaa takaa"
- "päiväuniongelmat"
- "yllätyn aina mitä kaikkea hän osaa"
- "hän imitoi kaikkea mitä teen"
- "hän kiinnostuu mistä vain"
- "hän testaa minua vähän väliä"
- "hän on enemmän....persoona"

Nämä olivat siis kerättyjä kommentteja äideiltä. Aika osuvia ;)

Hogg mainitsee alkuteksteissään mm. seuraavaa:

-Jokainen lapsi on yksilö
-Lasta täytyy kunnioittaa ja lapsen täytyy kunnioittaa muita
-Ota aikaa, jotta kerkeät kuunnella, tarkkailla, jutella ja leikkiä lapsen kanssa
-Lähes jokainen lapsi tarvitsee rutiinit, koska se tuo turvallisuuden tunnetta. Lapsi ei välttämättä tarvitse rutiineja sitä varten, jotta esim. nukkuisi paremmin, mutta usein näin kuitenkin on. Turvallisuuden tunne on kuitenkin se oleellisin.
-Lasta ei saa hoputtaa oppimaan esim. kävelemään, puhumaan ym. Se vain antaa lapselle sen kuvan, että hän on kelpaamaton ja osaamaton. Jokainen kehittyy aikanaan. Toki selkeät oppimisvaikeudet on erotettava.
-Taaperoiässä tapahtuu koko ajan muutoksia. On todella yleistä, että lapsi alkaa heräillä öisin taas ja tuntuu ettei mikään tehoa. Tällä on kuitenkin tapana mennä ajan kanssa ohi eikä tarvitse mitään taikatemppuja. Lähinnä vaatii vanhemmilta vain kärsivällisyyttä.
-Vanhempi on johtaja, joka avustaa lasta uuden opettelussa. Nyt on entistäkin tärkeämpää saada pidettyä "harmonia" perheessä ja mahdollisimman turvallinen olo lapselle.
-Auta lasta käsittelemään tunteitaan. Ne ovat uusia hänelle ja vanhemman on opetettava mitä ne merkitsevät. Vauvan tunteet ovat aluksi nälkä, väsy, kuuma, kylmä ym. Taaperolla elämää hallitsevat ilo, suru, pelko, ylpeys, syyllisyys, häpeä ym. Tunteiden hallintaa voi oppia. Jopa 14kk ikäinen voi olla empaattinen.
-Isän rooli korostuu! Isä ei ole vain "lauantaihoitaja".
-Sosiaalisiin tilanteisiin rohkaiseminen
-Taaperon kanssa touhuaminen voi olla hermojaraastavaa ja oma itsehillintä on tärkeää. Kiukku puretaan johonkin muuhun, mutta ei lapseen. Myös rakkaus on hyvä näyttää muutenkin kuin sanoin.
-Pidä huoli myös aikuissuihteistasi

Kirjassa on kappaleita mm. rutiineista, hoivaamisesta, vanhemmuuden haasteista, päiväunien poisjäännistä, kommunikoinnista, sosialisoinnista, kurin pitämisestä, oravanpyörän katkaisemisesta (kun elämä on mennyt todella vaikeaksi nukkumisen, syömisen ja kurinpidon kanssa), potalle opettelusta ja uuden vauvan tulosta. Toiveita saa esittää ;)

Mahataudista

Jos lapsi alkaa ripuloida tai oksentaa, kannattaa hänet heti punnita. Näin lapsen mahdollista kuivumista on helppo seurata. Lääkäriin kannattaa myös aina ottaa mukaan neuvolakortti, jotta lapsen oletettua painoarvoa voidaan arvioida. Jos lapsi menettää painoa parin päivän sisällä, johtuu se aina nesteenpuutoksesta. Lapsen yleistilan lisäksi on hyvä seurata limakalvoja ja virtsantuloa. Alle 5% kuivuma (eli painonlasku) ei vielä haittaa. 5-10% kuivuma on korjattavissa kotona apteekista saatavalla ripulijuomalla. Yli 10% kuivuma vaatiin jo usein tiputusta. Tärkeä on saada lapsi juomaan. Laimennettu mehu on hyvä. Maito ei ole kielletty, mutta mahataudin aikana on aina jonkinasteinen ohimenevä laktaasin puutos, joten liika maidonjuonti ei ole hyväksi. Vettä välillä myös, mutta ei liikaa, sillä siinä ei ole elektrolyyttejä. Vissyvesi, limsat, omenamehu ja appelsiinimehu ovat liian äkäisiä, eikä näitä kannata suosia. Omat vanhemmat ovat parhaita kertomaan lapsen yleistilasta. Jos tuntuu, että lapsi on todella väsynyt ja "outo", niin kannattaa käytää aina lääkärissä. Usein virusmahataudit kestävät jopa 5päivää. Jos mukana on flunssaa, on kyseessä usein adenovirus. Jos lapselle nousee kuume ja ripuli pitkittyy, voi mahdollisesti kyseessä olla bakteerin aiheuttama tauti. Näitä kuitenkin saadaan yleisimmin ulkomailta. Jos lapsella näkyy verta ulosteessa, on hänet välittömästi vietävä lääkäriin, sillä kyseessä voi myös olla bakteeri. Nämä on kuitenkin hoidettavaissa. Tässäpä muutama vinkki näin keväiseen ripuliaikaan. x) Onneksi nykyisin on rotarokotteet. Se vasta on äkäinen tauti.

Alle 1-vuotiaan ravitsemus

Äidinmaito on vastasyntyneelle paras ravinnonlähde. Se mm. suojaa lasta bakteeri- ja virustaudeilta, on koostumukseltaan paras sekä edistää äiti-lapsi suhdetta. Lisäksi imetyksen on katsottu estävän äidin rintasyöpäriskiä sekä lapsen riskiä sairastua pitkäaikaissairauksiin (esim. tulehdukselliset suolistosairaukset).

Täysimetystä suositellaan Suomessa 6kk ikään asti. Sen jälkeen lapsi tarvitsee muutakin energianlähdettä. Vegaaniruokavalio ei ole tarpeeksi lapselle vaan lapsi tarvitsee paljon proteiinia. Yli 12v voi sitten jo päättää, mihin ruokavalioon haluaa siirtyä ym. Täysiaikainen lapsi tarvitsee rautalisää 6kk jälkeen mikäli hän saa juomaksi vain rintamaitoa. Rautaa saa myös lihasta. Ja karppaamista ei lapsille! Kovaa rasvaa ei lapsi tarvitse. Eikä myöskään raakaa sokeria, mutta hiilihydraatteja kuitenkin. Pehmeitä rasvoja lapset kuitenkin tarvitsevat.

Minusta on järkevää kuitenkin antaa vauvan maistella vähän joitain soseita 4kk iästä lähtien (keskosilla on tietty omat ohjeet), sillä usein tulee esim. 8kk neuvolassa vastaan lapsia, jotka eivät syö paljon muuta kuin äidinmaitoa ja tämähän ei yksistään riitä. Suurin osa kuitenkin onnistuu syönnissä varsin hyvin, vaikka vanhemmat usein panikoivatkin että lapsi ei syö kunnolla. Maistelu tarkoittaa siis sitä että pari lusikallista silloin tällöin, ei purkkitolkulla. Mutta jos maito ei riitä ja lapsi syö soseita hyvin, niin tottakai näitä saa antaa niin paljon kuin lapsi syö.

Imetystä suositellaan Suomessa 12kk asti. WHO suosittelee 2v asti, mutta harva siihen edes pystyy. Tämä pätee yleensä niissä maissa, joissa ei ole paljon ruokaa tarjolla. Yli 1-vuotiaalle suositellaan Suomen neuvoloissa rasvatonta maitoa, sillä äidin maito on erittäin rasvaista. Muutenkin rasvattomia tuotteita on hyvä suosia. Lapsi ei tarvitse kovaa rasvaa. 6-12kk aikana suositellaan osittaisimetystä. Yli 6kk ikäinen ei yleensä tarvitse enää yösyöttöä, vaikka siltä usein tuntuukin. Syöminen on yleensä enemmän tapa kuin nälkä. Riippuu tietenkin kuinka paljon lapsi syö kiinteitä. Kannattaa kuitenkin tehdä niin kuin itse parhaaksi näkee. Mikään ei tietty estä imettämästä öisinkin vaikka 1-vuotiaaksi asti, jos äiti näin haluaa ja lapsi saa kuitenkin nukuttua. Uni on vauvalle myös erittäin tärkeää. Vasta-aineita on äidinmaidossa paljon 4kk asti. Tämän jälkeen vasta-aineet alkavat vähentyä ja vauva on kerennyt saada kaikki tärkeimmät vasta-aineet mitä äidillä on antaa. Mikäli äiti saa esim. uuden flunssan, johon hänellä ei ole vielä vasta-aineita, eivät nämä yleensä kerkeä muodostua ajoissa, jotta ne kerkeäisivät suojella vauvaa flunssalta vaan vauva saa saman taudin. Tavallinen nuhatauti ei kuitenkaan ole lapselle yleensä vaarallinen. Äidinmaito ei missään vaiheessa muutu kuitenkaan hyödyttömäksi tai tarpeettomaksi. Vitamiineja ym hyödyllisiä aineita on äidinmaidossa paljon. Vasta-aineista luin aikoinaan paljon eri lastentautien kirjallisuudesta. Olisi pitänyt ottaa lähteet ylös, mutta ne makaavat tietty nyt kirjastossa. Netistäkin löytyy artikkeleita, jos haluaa itse nähdä tieteelliset tutkimukset tarkemmin. Itseltä löytyi tämmöinen, jossa on tutkittu ihan kattavasti eri vasta-aineiden pitoisuuksia ja vaikutuksia äidin maidossa. Luulisi kaikkien kuitenkin tietävän ainakin jollain tasolla, että äidinmaito on aina paras ravinnonlähde vauvalle. Ja imetys suoraan rinnasta on aina paras, koska maito on tuolloin tuoreinta ja vauva saa läheisyyttä. Mutta minusta on hyvä idea pumpata välillä maitoa, jotta isäkin saa osallistua ruokintaan.

D-vitamiini lisää tulee antaa 2vkosta lähtien aina 3v asti. Tämän jälkeen tulee käytää vitaminoituja maitovalmisteita. Myös D-vitamiini lisäravinteena on kuitenkin suositeltavaa (myös aikuisille!)
D-vitamiinin lähteitä ovat mm. kala, kananmuna, broileri ja metsäsienet (ei alle 1v sieniä).

A-vitamiinia lapset yleensä saavat tarpeeksi (jopa liikaakin). Alle 1v ei suositella maksaruokia. Leikki-iässä max 2krt/kk. A-vitamiini varastoituu elimistöön pitkäksi aikaa. Tästä syystä mm. raskaanaolevian monivitamiinivalmisteissa ei ole A-vitamiinia.

Imeväisikäinen saa tarpeeksi kalsiumia (Ca) äidinmaidosta. Jos lapsi ei syö maitovalmisteita, tulee antaa kalkkilisää 500mg/vrk. Jos maitoa saa liikaa, voi kehittyä anemia. Tämä on yleisin syy noin 1v anemialle. Maidon juonti syrjäyttää syömisen eikä lapsi saa tarpeeksi muita aineita kuten rautaa. Mutta tätä varten saa litkiä kyllä aika paljon maitoa. Vastasyntynyttäkin voi aika huoletta syötellä 2h välein. Riippuu tietty paljon maitoa tulee ja muutenkin kaikki on ihmiskohtaista.

6kk lapsen energiantarve on n. 115kcal/kg/vrk. Vähitellen tarve vähenee. 4-6-vuotiaalla tarve on 100kcal/kg/vrk.

Painonnousun kehitys karkeasti:
1vko = syntymäpaino
4-6kk = 2x syntymäpaino
1v = 3x syntymäpaino

Alle 2v tulisi saada rypsiöljyä 2-3tl/vrk.

Proteiinin tarve 1-2g/kg/vrk. Tarvitaan mm. kudosten kasvuun ja uusiutumiseen (rakennusaineeksi). Proteiineja ei tule käyttää energianlähteenä. Proteiinit ovat erittäin tärkeitä esim. aivojen kehitykselle.

Rasva on vastasyntyneelle erittäin tärkeä energian lähde.

Rasvan ja proteiinin saannille on kuitenkin ylärajasuositukset. Loput energiantarpeesta on tultava hiilihydraateista. Alle 1v ei suositella suurta kuidun määrää, sillä se lisää ruoan tilavuutta, vähentää energiapitoisuutta ja näin ollen voi aiheuttaa ongelmia vauvalle.

Itse olen ottanut aika neutraalin kannan imetykseen, vaikka suosittelen sitä kyllä ihan kaikille. Mutta joudun niin paljon tekemisiin ihmisten kanssa, joilla imetys ei vain yksinkertaisesti onnistu ja äidit soimaavat tästä hirveästi itseään. Jos imetys ei meinaa onnistua, niin ensimmäiseksi kannattaa ehdottomasti kysyä apua esim. imetyspuhelimesta tai neuvolasta. Ettei tule liian helposti luovutettua. Mutta suurin osa äideistä, jotka eivät 6kk asti imetä, ovat yleensä yrittäneet mutta epäonnistuneet. Se on tietty vähän outoa sitten, jos päätetään jo ennen synnytystä ettei imetetä. Jos äidin sairaus tai lääkitys ym estää imetyksen, niin tämähän on ihan ymmärrettävää. Itse kannustan aina yrittämään. Jos ei onnistu, niin lapsihan tästä ei pilalle mene.
Nykyiset äidinmaidon korvikkeet ovat erittäin hyviä eikä tarvitse tuntea huonoa omatuntoa, jos näitä joutuu lapselle antamaan. Jotkut yrittävät vähän turhankin kauan imetystä, vaikka maitoa ei tule ja lapsen paino lähtee hälyttävästi laskuun. Näin ei saisi koskaan käydä.

Imetyksestä löytyy lisää asiaa täältä.

Vinkki: Jos lapsi pulauttelee maitoa kovasti, lisää maidon sekaan Maizenaa ja kuumenna! Tämä sakeuttaa maitoa, jolloin se pysyy helpommin sisällä. Ei koske rintamaitoa.

Kiinteistä:

-sotkeminen, leikkiminen, kokeilu kuuluvat asiaan
-lahjominen karkeilla ym tai uhkailu ei auta
-lautasta ei tarvitse syödä tyhjäksi (eikä perustella että "afrikan lapsilla ei ole ruokaa")
-ruokia, joiden syöntiä halutaan lisätä, tarjotaan mukavissa tilanteissa (esim. juhlissa)
-usein vaaditaan 10-15 maistelukertaa ennen kuin lapsi alkaa pitämään ruoasta
-jos lapsen annettaisiin päättää, hän söisi vain tuttuja makuja kuiten esim sokerisia ruokia
-mehupullon ja suolan välttäminen
-monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ateriakerrat
-yhteiset ruokailukerrat


Esimerkki yli 7kk ikäiselle:
aamupala: puuro tai velli
lounas: peruna/kasvis/riisi ja liha/kala/kana/kananmuna
välipala: marjat, hedelmät, kiisselit
illallinen: kts lounas
iltapala: puuro tai velli

Lähde: Lastentautien erikoislääkäri Marja Ojaniemi

Paras vinkkini on, että jos imetys ei onnistu, niin kannattaa ensin hakea siihen tukea ja apua. Jos maito yksinkertaisesti vain loppuu, niin ei koskaan saa soimata tästä itseä eikä ottaa muiden tyrkytysneuvoja negatiivisesti. Mikäli imetys onnistuu, niin suosittelen imettämään vauvaa 1v asti, mikäli se suinkin on mahdollista. Mutta nämä ovat vain minun vinkit.

Media ja 0-2v

0-1-vuotias

Jo vastasyntynyt nauttii musiikista, etenkin sellaisesta, jota äiti on kuunnellut raskauden loppuvaiheessa. Kauneinta musiikkia vauvalle on vanhempien laulu, mutta moni vauva kuuntelee mielellään myös muuta rauhallista musiikkia. Kovat, yllättävät äänet puolestaan pelottavat lasta. Värit ja selkeät kuvat alkavat kiinnostaa vauvaa viimeistään muutaman kuukauden iässä, etenkin iloisia ihmiskasvoja muistuttavat kuvat ovat tavallisesti mieluisia. Lähellä vuoden ikää lapsi selailee tavallisesti mielellään yksinkertaisia kuvakirjoja. Hän tutkii maailmaa kaikilla aisteillaan, joten parasta luettavaa lapselle ovat paksusivuiset pahvi- tai kangaskirjat. Niitä saa maistella rauhassa.

MLL:n sivuilla oli muutama vinkki:

• Ota vauva syliisi ja tanssi vauvalle mieluisan musiikin tahdissa.
• Lorut ja runot tukevat lapsen puheen kehitystä. Tietyn lorun liittäminen hoitotoimiin, kuten nukkumaanmenoon, voi auttaa vauvaa hahmottamaan päivärutiineja. 

Meidän ukkeli oli vauvana sellainen, että sylissä piti hyppyyttää koko ajan. Varsinkin minun. Taisi äidinmaidon tuoksu haitata vieressä. Tein usein niin, et laitoin jotain mukavaa musiikkia taustalle ja tanssin monta tuntia päivässä vauva sylissä. Paljon paremmin jaksoi. =D
Unilaulu meillä on ollut aina. Nykyisin kun sen laulaa kerran, niin poika jo hieroo silmiä ja haukottelee. =D

1-2-vuotias

Kiinnostus kuvien tutkimiseen jatkuu. Lapsi jaksaa tavallisesti keskittyä seuraamaan yksinkertaista tarinaa kuvakirjasta. Aikuinen voi tukea lapsen puheen kehitystä nimeämällä kuvista asioita ja esineitä. Lapsi innostuu musiikista ja voi aikuisen tuella eläytyä musiikin tunnelmaan liikkeillä ja taputuksilla. Välkkyvä kuvaruutu kiinnostaa lasta, mutta pieni taapero ei tarvitse televisiota tai tietokoneita kehityksensä tueksi. Päinvastoin jopa lapsille suunnatut ohjelmat saattavat tässä ikävaiheessa olla taaperolle vielä liian monimutkaisia ja nopeatempoisia. Lapsi kiinnittää huomion lähinnä vain väreihin ja vilkkuviin valoihin eikä niinkään itse ohjelmaan.

Pari MLL vinkkiä:

• Huolehdi siitä, että televisio ei ole jatkuvasti päällä.
• Katselkaa yhdessä perheen ja sukulaisten valokuvia. Lapsi nauttii, kun hän tunnistaa tuttuja kasvoja. Kaukaisemmatkin sukulaiset pysyvät tällä tapaa lapsen mielessä.

Meillä on 1h/pvä telkkarinkatsomisraja. Joissain maissa ei suositella telkkaria alle 3-vuotiaille, sillä aivot kehittyvät silloin eniten. Useita tutkimuksia olen netistä löytänyt, joissa kerrotan telkkarin haitoista. Onhan se totta, että telkkarinkatsominen on tosi immobilisoivaa ja aivoja ärsyttävää. Mutta kaikkea kohtuudella. =) Meillä ainut ohjelma, mikä kelpaa, on Fröbelin palikat. =D Ja siinä kyllä tulee jumpattuakin samalla. ;) Lisäksi on aika juhlahetki itselle, jos saa tunnin päivässä lapsen olemaan rauhassa yhdessä paikassa. Siinä kerkeää esim. laittaa ruokaa pikaisesti ja syödä. =)

Psykologian tohtori Tarja Salokoski on tehnyt aiheesta väitöskirjan Jyväskylän yliopistosta sekä psykologian tohtori Vappu Viemerö Åbo Akatemiasta. Vimerö on erityisesti tutkinut konsolipelien antamaa väkivaltaista vaikutusmallia.

1-2v kehityksestä

Tässä on MLL sivuilta tiivistelmää, miten lapset yleensä kehittyvät 1-2v aikana. Jokanen lapsi kehittyy tavallaan eikä lapsia kannata liikaa verrata toisiinsa. Mainitut iät ovat vain suuntaa antavia. Ja esim. keskoset kehittyvät omaa tahtiaan.

• Lapsi leikkii jo joitain aikoja itsekseen, mutta haluaa välillä käydä tankkaamassa turvaa vanhemman tai hoitajan sylissä.
• Ikäkauden alkuvaiheessa lapsella on usein rajaton itseluottamus ja halu valloittaa maailma. Muutaman kuukauden kuluttua lapsi voi muuttua araksi, vanhempiin takertuvaksi ja alkaa vierastaa perheen ulkopuolisia. Itsevarmuus lisääntyy lähempänä 2-vuotispäivää.
• Oma riepu, pehmolelu tai tutti on usein tärkeä unien aikana tai vanhemmista erossa ollessa.
• Lapsi pelkää kovia ääniä ja putoamista (tai sitten ei xD)
• Useat oppivat kävelemään 1½ vuoden ikään mennessä. Käveleminen varmistuu vähitellen.
• Kun liikuntataidot kehittyvät, lapsi alkaa kiipeillä, juosta, kurotella ja heitellä tavaroita.
• Liikkuvan lapsen turvallisuus on varmistettava.
• Lapsi nauttii toisten lasten seurasta, mutta saattaa kohdella kavereita kovakouraisesti.
• Suosittuja leikkejä ovat kurkistus- ja taputusleikit, esineen ottaminen ja antaminen sekä leikkilorut ja vähän myöhemmin mielikuvitusleikit.
• Mieluisia leluja ovat palikat, perässä vedettävät lelut, pallo, kodin tavarat ja kirjat. 1½-vuotias alkaa kiinnostua nuppipalapeleistä.
• Lapsi sanoo yksittäisiä merkitseviä sanoja, jotkut jo yksinkertaisia lauseita.
• Puheen kehitystä edesauttaa esineiden nimeäminen, puhuminen ja yhdessä lukeminen.
• Lapsi ymmärtää enemmän puhetta kuin tuottaa sitä itse.
• Lapsi kasvaa vuodessa n. 10–12 cm ja paino lisääntyy n. 3 kg.
• Hampaita puhkeaa lisää. Ikäkauden lopulla niitä on kaikkiaan jo 16–20.
• Potalla istumista voi harjoitella, mutta vielä ei tarvitse odottaa kuivaksi oppimista.
• Osa lapsista nukkuu kahdet päiväunet, useimmilla toiset unet jäävät pois ennen toista syntymäpäivää.
• Lapsi alkaa harjoitella itse syömistä, kupista juomista ja vaatteiden riisumista.
• Ikä on sopiva tutista ja tuttipullosta luopumiseen.

Vesirokko

Vesirokkovasta-aineita on noin 90% suomalaisista. Suuri osa on sairastanut taudin todella lievänä tai oireettomana. Vesirokko on lapsille melko vaaraton tauti, mutta voi aiheuttaa ikäviä jälkikomplikaatioita. Nykyisin ei enää suositella mitään "vesirokkokutsuja", joissa terveitä lapsia hinkataan sairasta vasten, jotta saadaan tauti tartutettua lapselle ja näin ikään elinikäiset vasta-aineet. Tällä tavoin saadaan lapselle usein todella vaikea tauti ja lapsi kärsii kivuista, kutinasta ja tuskaisesta olosta viikon. Usein lapsi saa taudin joka tapauksessa tarhasta tai koulusta ja sairastaa taudin lievänä.

Vesirokkoon on kehitetty hyvä rokoite, jonka voi ottaa yli vuoden ikäisille. Kannattaa kuitenkin ottaa kaksi piikkiä, sillä yksi ei takaa 100% tehoa. Sikiölle vesirokko on vaarallinen ja voi aiheuttaa vakavan kehitysvamman. Siksi äidin on varmistettava, että on sairastanut vesirokon. Tämä kannattaa tehdä jo ennen raskaaksituloa, sillä raskaanaolijoita ei enää voi rokottaa. Tautia voidaan lääkitä, mutta tämä ei enää sikiötä pelasta. Tosin sikiön vammautuminenkaan ei ole varmaa. Terveyskeskuksessa voi otattaa vasta-aineet ja jos ne ovat negatiiviset, kannattaa rokoite ottaa. Jos raskaanaollessa on ollut vesirokkoaltistuksessa, on otettava yhteys terveyskeskukseen ja verinäytteet on tehtävä päivystyksellisesti, sillä lääkehoito on aloitettava parin päivän sisällä altistuksesta. Vesirokon inkubaatioaika (eli aika altistuksesta oireisiin) on vajaa pari viikkoa. Tauti voi tartuttaa jo pari päivää ennen oireita. Jos haluat lapsellesi rokotuksen, ota yhteys terveyskeskukseesi.

Jos ihminen on sairastanut vesirokon, voi hän aikuisiässä saada vyöruusun, joka on erittäin kivulias, toispuoleinen ihottuma. Tämä johtuu siitä, että vesirokkovirukset jäävät kytemään hermosoluganglioihin ja voivat aktivoitua sieltä. Uutta vesirokkoa ei kuitenkaan ihminen voi sairastaa. Jos joku niin väittää, on kyseessä ollut eri tauti (esim enterorokko).

Lähde: Lastentautien erikoislääkäri Marjo Renko

Rokoteohjelmaan kuuluvat rokotukset 1.1.2005 alkaen:

Ikä	Rokote
<1 vko	Tuberkuloosi (BCG), vain riskiryhmille
3 kk	Yhdistelmärokote (kurkkumätä-jäykkäkouristus-soluton hinkuyskä-polio-Haemophilus influenzae tyyppi b-bakteeri -rokote eli DTaP-IPV-Hib)
5 kk	Yhdistelmärokote (DTaP-IPV-Hib)
12 kk	Yhdistelmärokote (DTaP-IPV-Hib)
14-18 kk	Tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokote (MPR)
4 v	Kurkkumätä-jäykkäkouristus-soluton hinkuyskä-poliorokote (DTaP-IPV)
6 v	Tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokote (MPR)
14-15 v	Kurkkumätä-jäykkäkouristus-soluton hinkuyskä -tehosterokote (DTaP) Soluton hinkuyskärokoite aiheuttaa vähemmän sivuvaikutuksia, mikä tekee tehosterokotusten annon mahdolliseksi. Lisää tietoa rokotuksista mm. Pilittipiirin sivuilta, Rokote.fi ja THL:n sivuilta.