tiistai 12. lokakuuta 2010

Liikkumaanopettelemisesta ym.

Lapsia ei kannata verrata toisiinsa. Joku oppii kävelemään 8kk iässä, toinen 1v4kk. Ja yhtä terveitä ovat kaikki. Ja tästä 8kk ikäisenä kävelemään oppineesta ei välttämttä tule maratoonari. ;) Monella on käynyt niin, että ensin opitaan nousemaan ja kävelemään tukea vasten, sitten vasta konttaamaan. Jokainen tyylillään. Jotkut skippaavat konttaamisen kokonaan. Kun vauva oppii jotain uutta, hän usein unohtaa sen sitten pariksi viikoksi. Näin käy usein mahalleen/selälleen kääntymisen kanssa. Se on ihan normaali ilmiö. Ne tulee kyllä uudestaan sieltä. Jos vuoteen mennessä lapsi ei osoita mitään intoa alkaa liikkumaan, niin silloin pitää jo alkaa selvittelemään mikä on hätänä. Jotkut lapset ovat tarkkailijoita ja saattavat sitten vuorostaan oppia aiemmin puhumaan tai ovat esim tosi käteviä käsistään. He huomaavan ympäristöstään tarkkojakin asioita. Eihän sitä kaikkea maailmassa kerralla voi oppia. =)

Puheen oppiminenkin voi joillain kestää. Jotkut oppivat vasta 3-vuotiaina puhumaan ja tämä voi olla ihan normaalia. He aloittavat usein suoraan useilla sanoilla tai lauseilla. He ikään kuin "tankkaavat" kaiken sanavaraston itsellensä ja sitten kerralla tuottavat sen kaiken ulos. =D
Tietty ensimmäiseksi kannattaa tutkia kuulo, jos nyt jotain haluaa lapsesta testata. Usein huonokuuloiset lapset aistivat, jos heitä lähestytään tai kutsutaan. He huomaavat kaikki pienetkin varjot ym, joita he lukevat näppärästi. Siksi osa jää varhaisessa vaiheessa huomaamatta.

Jos äidistä (tai isästä) tuntuu, että jotain on pielessä, niin tätä kannattaa aina uskoa. Ja vanhempien kannattaa ottaa asia neuvolassa/lääkärissä puheeksi, jos tuntuu, että lapsen kehityksessä on hidastumaa. Se ei ole mikään häpeä, jos lapsi on hidas oppimaan.

Kun lapsi oppii uutta, yöunet yleensä häiriintyvät hetkeksi.

Lapset ymmärtävät puhetta ym  asioita maailmasta aina enemmän mitä vanhemmat uskoisivat! Lapset ovat sairaan fiksuja! ;D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti